Politiikan kaupat maksuun, vai mistä on kyse?
Moni on saattanut ihmetellä, miksi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP) on heittäytynyt ihan vihreäksi saamelaiskäräjien vaalilain uudistuksessa.
Uudistustyö on Henrikssonin johtaman oikeusministeriön alaa. Hänellä on siis päävastuu myös siitä, että lakiehdotuksesta tulee sellainen, että hallitus hyväksyy sen.
Miksi Henriksson on nyt asettunut jyrkästi kiistan toisen osapuolen kannalle, vaikka RKP:n imago on ihan toisenlainen, sovitteleva ja kompromisseihin taipuvainen?
Tietäjä kysyy, onko tullut poliittisten kauppojen maksun aika?
RKP on havitellut uutta kannatusta Lapista toistakymmentä vuotta, kun ei ole sitä muualta saanut. Ei Lapissa ruotsia puhuta, mutta on siellä kielivähemmistö, saamelaiset.
Muuta yhteistä RKP:llä ja saamelaisilla ei tietäjän mielestä oikein olekaan. Saamelaiset ovat olleet sorrettuja, mutta sitäkään ei voi sanoa tästä toisesta vähemmistöstä, pikemminkin päinvastoin. Alkuperäiskansaakaan RKP ei edusta.
Mutta RKP:n poliittiselle laajenemiselle Lappi on näkynyt mahdollisuutena.
RKP esiintyi ensi kertaa Lapin vaalipiirissä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Ääniä puolue sai 426. Ehdokkaana oli silloin muuan Tuomas Aslak Juuso. Hän oli ehdolla myös 2015, yhdessä mm. Big Brother -voittajan Andte Gaup-Juuson kanssa.
Eihän siinä mitään. Muuta kuin että Tuomas Aslak Juuso on nyt saamelaiskäräjien puheenjohtaja. Ja hän kannattaa voimakkaasti Henrikssonin valmistelemaa lainuudistusversiota.
Sitäkin tietäjä voisi ihmetellä, toteutuuko näissä oloissa lainvalmistelun neutraalius ja tasapuolisuus. Useimmille kun alkaa olla jo selvää, että saamelaiskäräjien ympärillä jylläävät kovin monenlaiset intohimot.
Juttua korjattu klo: 15:56. Tuomas Aslak Juuso ei toimi enää RKP Saamen puheenjohtaja toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin.
