Rauhan tavoittelu antaa nyt vauhtia vihreälle siirtymälle, sanoo Lintilä – eduskunta keskusteli Ukrainan sodan seurauksista
Eduskunta keskusteli Ukrainan sotaan liittyvistä asioista poikkeuksellisella ylimääräisellä kyselytunnilla keskiviikkona.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sekä vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö olivat huolissaan siitä, että myös Suomessa on riippuvuutta venäläisestä energiasta.
Essayah kyseli, voisiko kotimaisen uusiutuvan dieselin verotuen poistamisen perua. Hyrkkö halusi tietää, miten fossiilisista polttoaineista irtautuminen varmistetaan.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi, että biodieselin veronkorotuksen peruminen ei toimisi edes laastarina nykytilanteeseen.
– Yleinen hintatason nousu tulee nyt syömään aika paljon, ja toisaalta se biodieselin määrä jota käytettiin, oli verrattain pieni tähän kokonaisuuteen.
Lintilä totesi, että Suomi on tässä pitkälti maailmanmarkkinoiden armoilla.
– Öljyn hinnannousu näkyy valitettavan paljon letkujen päässä, kun autoja tankkaa.
Lintilän mukaan on selvää, että vihreä siirtymä ottaa suuren harppauksen Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
– Vihreä siirtymä tulee nopeutumaan valtavasti tämän ikävän sodan seurauksena. Ilmastosta johtuvista syistä on siirrytty tietyllä tavalla rauhan syihin, joilla halutaan eroon venäläisestä energiasta.
Lintilän mukaan tilanne on sikäli hyvä, että energiaosastolla on noin 450 miljoonaa euroa erilaisten kohteiden rahoittamiseen.
Suuremman ongelman elinkeinoministeri näkee luvituskäytännöissä. Niiden hitautta tuskaillaan Lintilän mukaan monissa EU-maissa.
– Se, mikä selkeästi tulee ongelmaksi, on luvituskäytännöt.
– Siihen tarvitaan ihan ehdottomasti enemmän nopeutta, jotta voidaan vastata tarpeeseen päästä fossiilisista pois.
Keskustan kansanedustaja Anu Vehviläinen kysyi, millä keinoin voidaan estää Ukrainan sodan laajeneminen.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) toi terveisiä viime perjantain Nato-kokouksesta Brysselistä.
– Nato ei halua olla osapuoli tässä kriisissä, ja pitää kiinni siitä periaatteesta. Yksittäiset maat tukevat Ukrainaa, mutta Naton ja Venäjän vastakkainasettelua ei nähdä tässä tilanteessa. Mielestäni se on tärkeä periaate.
– Nato puolustustaa omien jäseniensä aluetta, ja totta kai jos sinne kohdistuu hyökkäys, se tulee sitten reagoimaan.
Haavisto totesi, että EU:n asettamat pakotteet vahvistavat Ukrainan neuvotteluasemaa, ja tulitaukoneuvotteluita tuetaan jatkossakin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra otti esiin hybridiuhan, jossa siirtolaisia vyörytetään vihamielisessä tarkoituksessa rajan yli.
Purran mukaan Suomella pitäisi olla mahdollisuus siihen, että turvapaikkahakemuksia ei oteta vastaan koko rajalta, jolle hybridihyökkäys kohdistuu.
Useampi EU:n jäsenmaa on joutunut näin tekemään, eikä EU ole näitä jäsenmaita siitä moittinut, Purra totesi.
– Nyt kun uhkataso on selvästi noussut, oletteko valmiit oikeasti korjaamaan tämän kansallisen haavoittuvuuden?
Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoi hallituksen varautuneen siihen, että laajamittaista vaikuttamista tulee kohdistumaan myös Suomeen. Rajalakia ja ulkomaalaislakia on tarkastettu, ja erikseen tulee vielä valmiuslain uudistaminen, ministeri totesi.
–Nyt on jo mahdollisuus esimerkiksi sulkea raja-asemia, jos tällaista vaikuttamista on.
Mikkonen muistutti myös EU:n mahdollistamasta rajamenettelystä, jolla tarpeettomat turvapaikkahakemukset voidaan karsia jo rajalla estäen pääsyn maahan.
Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska kyseli ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, joka on määrä tuoda eduskuntaan.
– Olemme julkisuudesta saaneet kuulla ja keskustelua tässä talossa on jo käyty siitä, että aloitetaan jonkinlainen selontekoprosessi. Tässä selonteosta varmasti tullaan ottamaan moneen asiaan kantaa.
– Kysyn hallitukselta, miten tämä on ajateltu juoksuttaa, mitä sektoreita tämä tulee koskettamaan ja ennen kaikkea mikä tämän selontekoprosessin keskeisin tavoite on?
Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi, että selonteko kattaisi kaikki keskeiset ulottuvuudet, joihin (turvallisuus)kriisi vaikuttaa.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikan aivan keskeisesti, mutta myös taloudelliset vaikutukset ja huoltovarmuuteen liittyvät vaikutukset.
– Isot kysymykset liittyvät esimerkiksi ruuantuotantoon ja energiantuotantoon, millä tavalla varmistamme myös näiden toimivuuden kaikissa mahdollisissa tilanteissa, eli tarkoituksena on muodostaa yhteinen tilannekuva. Tästä tulemme antamaan selonteon eduskunnalle, pääministeri kertoi.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen avaa myös Demokraatille sitä, mistä hänen aloitteestaan tehtävässä selonteossa on kysymys.
– Sellaista ikään kuin etukäteispäämäärää tälle prosessille ei ole asetettu eikä aseteta, vaan tämä on tässä suhteessa avoin prosessi. Se lähtee tästä tilanteesta, tilanteeseen liittyvästä analyysista, Vanhanen muotoilee.
Keskiviikon ylimääräinen, puoli tuntia kestänyt kyselytunti käytiin niin ikään puhemies Vanhasen aloitteesta.