Presidentti Niinistö: Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on rakennettu kestämään vaikeitakin aikoja – "Etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle"
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti uudenvuodenpuheessaan, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on rakennettu kestämään vaikeitakin aikoja. Suomen linjaa hän luonnehti vakaaksi.
Aihe on noussut viime aikoina taas ajankohtaiseksi kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. Venäjä on keskittyänyt joukkojaan Ukrainan rajalle ja vaatinut Yhdysvalloilta, ettei Nato laajene enää itään. Vaatimuksen on tulkittu koskevan myös Suomea ja Ruotsia.
Niinistö sanoikin, että kiristyneessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa on kyse myös Suomen turvallisuudesta.
Niinistön mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on entistäkin arvokkaampaa tietää, milloin kiiruhtaa, milloin malttaa. Tämä korostuu etenkin nopearytmisessä maailmassa.
– Kansallinen turvallisuus, itsemääräämisoikeus ja liikkumatila ovat pienille aivan yhtä arvokkaita kuin suurille. Niistä huolehtimalla puolustetaan samalla Suomen kansainvälistä asemaa.
Niinistö korosti, että Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme.
– Naton asia on niin sanottu avoimien ovien politiikka, jonka jatkuminen on Suomelle toistuvasti julkisestikin vahvistettu.
Niinistö painotti puheessaan myös sitä, ettei Euroopan unioni saa jäädä sivustakatsojan rooliin, kun Yhdysvallat ja Venäjä keskustelevat tulehtuneista väleistään. Presidentin mukaan moni eurooppalainen on kantanut huolta siitä, ”puhutaanko meistä meidän yli”.
Vaikka Venäjä esitti haasteensa Yhdysvalloille ja Natolle, koski haasteen sisältö nimenomaan eurooppalaisia valtioita, Niinistö huomautti.
– Useamman jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia on unionin ulkopuolelta kyseenalaistettu. Tämä tekee EU:sta asianosaisen. EU ei saa tyytyä vain tekniseen pakotekoordinaattorin rooliin.
– Tammikuun puolivälissä olemme ehkä viisaampia, kun näemme mitä Venäjän, Yhdysvaltain ja Naton neuvottelukosketuksesta seuraa. Suomelle on tärkeää, että mukana tapaamisten sarjassa on myös Etyj, Niinistö totesi.
Niinistö painotti, etteivät etupiirit kuulu 2020-luvulle. Tilanteesta selviämisessä hän korosti maltin, vastuullisuuden ja dialogin merkitystä.
– Aseellisella voimalla tai muulla väkivallalla uhkaamisella ei ole mahdollista rakentaa kestävää tulevaisuutta. Venäjän vaatimuksiin onkin vastattu vuoropuhelua tarjoamalla. Dialogia on myös Suomi pyrkinyt edistämään ja osaltaan käymään.
Presidentti korosti puheessaan myös yhteistyön merkitystä etenkin koronaviruksen kohdalla.
Hän piti vaarallisena kehitystä, jossa ei enää haluta ymmärtää niitä, joka ajattelevat asioista toisin kuin itse.
Niinistö kantoi huolta myös siitä, että koronakevään 2020 aikainen yhteisymmärrys, toisten auttaminen ja huolenpito on ollut häviämässä. Pandemian vaarat ja siltä suojautuminen aiheuttavat nyt erimielisyyttä.
– Erimielisyys on kuitenkin alkanut näyttäytyä eripuraisuutena ja pahan tahdon levittämisenä. Yhdistävästä tekijästä, terveytemme suojaamisesta, ei soisi tulevan riidan lähdettä.
Niinistö pyrki valaamaan kansalaisiin uskoa, ettei tauti kestä loputtomiin. Presidentti toivoi kansalaisilta jaksamista rokotteiden ja rajoitustoimien kanssa.
Hän sanoi ymmärtävänsä kansalaisten turhautumisen jatkuviin takaiskuihin koronan vastaisessa kamppailussa, mutta korosti, että suomalaisilta kysytään nyt sitkeyttä sitkeyden perään.
– Mikään kurimus ei kestä loputtomasti. Lupaus paremmasta kumpuaa myös tieteen ja terveydenhuollon voimasta. Monen monta ihmishenkeä on jo säästetty.
Tärkeintä pandemian torjunnassa on kuitenkin yhteistyö, presidentti painotti.
– Tieteen ja terveydenhuollon erityisosaajat ovat jakaneet osaamistaan kansainvälisesti. Myös hallitusten pitäisi parantaa yhteistyötään. Yhdessä tämä vitsaus voitetaan.