Leppä: Maa- ja metsätalouden ilmastotoimet eivät ole uhka vaan mahdollisuus – "uhkakuvien maalaamisen sijaan katse ratkaisuihin"
Maa- ja metsätaloudella sekä muulla maankäytöllä on ratkaiseva rooli Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma rahoittaa noin 16 miljoonalla eurolla hankkeita, joiden tuottamalla tiedolla on tarkoitus vähentää maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä. Tähtäimessä on myös hiilinielujen ja -varastojen vahvistaminen.
Lepän mukaan tutkimushankkeista saadaan paljon kaivattua tietoa, ”joita ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja muut kestävän kehityksen haasteet meiltä kipeästi kaipaavat”.
– On tärkeää muistaa, että maa- ja metsätalouden ilmastotoimet ja muu kestävän kehityksen edistäminen ei ole uhka vaan se on mahdollisuus, ja se on myös välttämättömyys.
– Vastakkainasettelun ja turhanpäiväisten uhkakuvien maalaamisen sijaan katse pitää kiinnittää ratkaisuihin ja niiden mukanaan tuomiin uusiin mahdollisuuksiin. Tätä kaipaan meidän yhteiskunnallisesta keskustelustamme entistä enemmän, Leppä sanoi Hiilestä kiinni -ohjelman sidosryhmätilaisuudessa Helsingissä.
Ohjelmassa on jo käynnissä 10 monitieteistä hanketta, joille on myönnetty yhteensä 10,7 miljoonan euron rahoitus. Käynnissä on parhaillaan myös uusi, noin viiden miljoonan euron rahoitushaku.
Se on Suomen oloissa poikkeuksellisen suuri panostus tutkimustoimintaan, jonka avulla halutaan saavuttaa maankäytön ilmastotavoitteet, Leppä kuvailee.
Ministeri toteaa, että EU:ssa ja sen ulkopuolella tutkitaan myös ilmastoa, metsiä ja kestävää ruuantuotantoa. Muissa maissa tuotettava tutkimustieto ei Lepän mukaan kuitenkaan riitä täyttämään Suomen tietotarpeita.
– Olosuhteet eri maiden välillä vaihtelevat, ja tarvitsemme ehdottomasti kotimaista, omista lähtökohdistamme painottuvaa ja ponnistavaa, Suomen olosuhteisiin sovellettavissa olevaa tutkimustietoa. Me emme voi olla toisten maiden tutkimustiedon varassa.
Lepän mukaan on silti hyvä, että ohjelma on hyvin linkittynyt useisiin kansainvälisiin tutkimusverkostoihin, ja tutkijat tekevät paljon yhteistyötä kansainvälisesti.
– Uudelle tutkimustiedolle on juuri nyt todellista tarvetta. Viljelijät ja metsänomistajat ovat ilmastokestävyyden edistämisessä avainasemassa, ratkaisijoita.
Lepän mukaan päästöjen vähentämisen ja hiilensidonnan lisäämisen kustannustehokkailla keinoilla on paljon kysyntää.
– Niihin on myöskin sitouduttu hyvin voimakkaasti.
Leppä nostaa uusista ratkaisuista esimerkiksi kosteikkoviljelyn, jonka edistämisestä hallitus päätti syksyn budjettiriihessä.
– Kosteikkoviljely on merkittävä keino vaikuttaa turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuvien ongelmien ratkaisuun. Viljelijät ovat lisäksi kiinnostuneita kosteikkoviljelystä ja valmiita siirtymään käytännön toimiin, hän sanoo.
Leppä kuitenkin muistuttaa, että kosteikkoviljelyn arvoketjua ei vielä ole, joten se tulisi luoda mahdollisimman nopeasti.
Kosteikkoviljelyyn tarvitaan kosteikkokasveja perinteisten viljelykasvien sijaan. Kosteikkoviljelyssä turvepellon pohjaveden pintaa nostetaan niin paljon, että pelto muuttuu kosteikoksi.
Luonnonvarakeskus Luke osallistuu usean hankkeen voimin Hiilestä kiinni -ohjelmaan.
Rahoitusta sai esimerkiksi Luken vetämä hanke, jossa viljellään ruokohelpiä siikajokisen maanviljelijän Rauno Haapalan kosteikoksi muutetulla turvepellolla.
Luonnonvarakeskuksen, Salaojayhdistyksen, Maanmittauslaitoksen ja Oulun yliopiston toteuttama VESIHIISI-hanke puolestaan tähtää hiilipäästöjen vähentämiseen turvepelloilta edistämällä vesienhallintajärjestelmien, kuten säätösalaojituksen ja salaojakastelun, käyttöä päästövähennyskeinoina.
Ministeri Leppä sanoo, että Hiilestä kiinni -ohjelmaan valittujen hankkeiden monitieteisyys sekä tutkijoiden tiivis yhteistyö viljelijöiden, metsänomistajien ja alan yritysten kanssa tarjoaa ”ainutkertaisen mahdollisuuden vahvistaa maa- ja metsätalouden ilmastokestävyyttä ja luoda samalla edellytykset kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille”.
– Paitsi tutkimuslaboratorioissa, myös pelloilla ja metsissä tehdään parhaillaankin arvokasta työtä kestävän kehityksen edistämiseksi. Tästä on hyvä jatkaa ja napata hiilestä kiinni, Leppä sanoo.
Hiilestä kiinni -ohjelmalla tavoitellaan maankäyttösektorille vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuosittaista päästövähennystä vuoteen 2035 mennessä.