Mahtavaa matematiikkaa 4.11.
Ylen uutisessa ”Ekaluokkalaisten läksymäärät vaihtelevat ja siitä voi olla monenlaista haittaa – liika läksymäärä voi pahimmillaan heikentää oppimistuloksia” (Yle.fi 6.10.) kerrottiin:
”Rehtorina työskentelevän Suomen Luokanopettajien puheenjohtaja Marko Jokisen mielestä ekaluokkalaisten läksyihin käyttämä aika saisi olla maksimissaan 15 minuuttia.”
Mitä tuossa ajassa ehtii lukea, kirjoittaa, laskea ja pohtia? Ehkä jotain, koska lasten työtä on helpotettu niin, että tehtäviä voi tehdä kirjoihin osittain valmiiksi täydennettyihin lokeroihin. Kirjoittamisen ja numeroiden pyörittely on minimoitu.
Sitten vielä ihmetellään, kun monilla peruskoulun käyneillä luku-, kirjoitus- ja matematiikan taidot ovat heikot. Kirjoittaminen on kömpelöä ja hidasta. Elämässä tärkeät murtoluku- ja prosenttilaskut ovat jääneet oppimatta. Lasten ja nuorten liikunnasta ollaan huolissaan.
Myös läksyjen teossa koululaisten kunto on huonontunut. Kun katselee kansa- ja oppikoulun vanhoja matematiikan kirjoja, ei ole vaikea huomata eroa nykypäivän tehtävien määrässä ja laadussa. Sanallisia tehtäviä oli paljon, joten opittiin myös lukemaan. Tehtävät tehtiin vihkoihin. Opittiin kirjoittamaan. Koulua oli lauantaisinkin, mutta silti jaksettiin tehdä läksyt.
Facebookissa on ryhmä ”Rakastan matematiikkaa”, jossa ei kiusata eikä nälvitä. Korona-ajan masennusta olemme torjuneet ratkomalla tuhansia tehtäviä vanhoista ja uusista oppikirjoista sekä ylioppilastehtävistä. Matematiikan lyhyen oppimäärän ylioppilastehtävä vuodelta 1934 on edelleen opettavainen: Vuonna 1913 oli maidon hinta 13 % sen hinnasta v. 1932. Tänä väliaikana oli muiden ravintoaineiden hinta kohonnut keskimäärin 800 %:lla. Kuinka monella %:lla olisi maidon todellista hintaa v 1932 pitänyt korottaa, jotta maidon hinnan nousu olisi yhtä monta % kuin ravintoaineiden.
Oppikoulun pääsykoetehtävät ajalta ennen peruskoulua inspiroivat aivojumppaan. Kuinka paljon suurenee tulo 123000*455, kun kumpaankin tekijään lisätään 1, on esimerkki matematiikan rakastajan päässälaskusta.
Suomen jokaiseen kuntaan pitäisi kehittää matikkakummi-toimintaa ja sitä kautta myös vanhemmat leikkimään matematiikkaa lastensa kanssa. Ei maksa mitään, jos keräät maito- ym. purkkien korkit ja käytät niitä lasten kanssa tehtävien pohtimiseen. Niillä voi opettaa yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskua ja paljon muutakin, kuten oppikoulun pääsykoetehtävässä: Tytöt leikkivät napeilla. Jos heitä oli kolme, tuli jokaiselle 24 nappia. Kuinka monta tuli kullekin, jos heitä oli leikissä mukana neljä tyttöä ja napit jaettiin niin, että jokainen sai yhtä monta nappia? Nyt tarvittaisiin talkoohenkeä, jotta kaikille oppivelvollisille saataisiin matemaattiset taidot hallintaan. Kouluista on viestitty, että päteviä matematiikan opettajia etsitään tinkaan.
”Tieteiden kuningattaren”, matematiikan, saavutukset ovat sen verran mittavat, että sitä kannattaisi juhlistaa. Matematiikan päivän 22.10 ajankohta valikoitui suomalaisen matemaatikon Rolf Nevanlinnan syntymäpäivän mukaiseksi. Jostain syystä tuo päivä, kuten yleensäkin matematiikka, on jäänyt piiloon mediassa. Vastaava uudempi projekti on viime vuonna alkanut marraskuinen Mahtavaa matematiikkaa -päivä 4.11. Sitä on päätetty juhlia ihan kunnolla Hilbertin hotellissa.
Alli Huovinen