Menoja lisätään ja tavoitellaan 40 000–44 500 uutta työllistä – Kestävä kasvu on hallituksen päätösten keskiössä, Marin sanoo
Hallitus sai päätökseen puoliväliriihensä ja päätti julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025.
– Kestävän kasvun tavoitteleminen on hallituksen päätösten keskiössä, pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Meidän on myös onnistuttava pitämään kaikki mukana yhteiskunnan toipuessa koronakriisistä. Olemme tunnistaneet pandemian aiheuttamat haasteet sosiaaliselle kestävyydelle sekä sen eriarvoisuutta lisäävät vaikutukset. Pandemian aikana olemme tehneet monia päätöksiä, joilla on vastattu terveydelliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kriisiin.
Ennakkotietojen mukaisesti hallitus on päättänyt korottaa vaalikauden menokehystä vuosille 2022–2023.
– Kehystä korotetaan 900 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuodelle 2023, Marin kertoi.
Kehysmenoja myös alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen.
– Kehysratkaisu tarkoittaa, että kehykseen luettavat menot ovat vuodesta 2024 alkaen alhaisemmat kuin valtiovarainministeriön esityksessä, Marin totesi.
Menosopetusten kohdentamisesta on sovittu hallinnonaloittain.
– Sopeutuksessa huomioidaan koronakriisin vaikutukset, ja siksi se ei kohdistu esimerkiksi koulutukseen, opintososiaalisiin etuuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämä mahdollistaa sen, että koronan jälkihoitoa voidaan tehdä oikeudenmukaisesti siten, että samalla turvaamme myös hyvinvointivaltion palveluiden etuuksien rahoituksen ja vältämme leikkaukset niiltä, jotka muutenkin ovat kriisistä kärsineet kaikkein eniten.
Syksyn budjettiriihessä 2021 päätetään 100–150 miljoonan euron veronkorotuksista.
– Hallituksen veropolitiikan tavoitteena on tiivistää veropohjaa, edistää yritysten investointeja ja vahvistaa kilpailukykyä, Marin sanoi.
– Kriisin jälkihoidossa pyritään vahvistamaan julkista taloutta kasvun, työllisyyden ja maltillisen sopeutuksen kautta.
Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja velkasuhteen kasvun taittumista vuosikymmenen puolivälissä. Tavoitteena on 80 000 lisätyöllisen saavuttaminen vaalikauden aikana.
Hallitus on jo aiemmin päättänyt toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000–33 000 lisätyöllistä.
– Puoliväliriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 40 000–44 500 lisätyöllistä. Työllisyyttä vahvistetaan muun muassa osatyökykyisten aseman parantamisella, Marin sanoi.
Hallituskauden loppuun mennessä tehdään lisäksi päätökset 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista.