Koronaviruksen Suomi-variantti jäänee olennaisesti harvinaisemmaksi kuin brittimuunnos, arvioi kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri – toinen Suomi-variantin aiheuttama tartunta varmistui
Suomessa on varmistunut toinen koronaviruksen niin sanotun Suomi-variantin (Fin-796H-variantti) aiheuttama tartunta, kertovat Vita Laboratoriot sekä Biotekniikan instituutti. Molemmat tartunnat ovat samasta tartuntaketjusta.
Samaan tartuntaketjuun liittyy neljä muutakin ihmistä, joilla diagnoosi on varmistettu PCR-menetelmällä. Näin ollen muunnosta on todennäköisesti jo kahden varmistetun lisäksi ainakin neljällä muulla ihmisellä, Vita Laboratorioiden ja Biotekniikan instituutin tiedotteessa kerrotaan.
Tällä hetkellä vaikuttaa, ettei Suomessa havaittu koronamuunnos ole tartuttavampi kuin muut havaitut koronavirustyypit.
– Brittivariantin herkempi tarttuvuus liitetään mutaatioon N501Y ja sitä samaa mutaatiota ei ole Etelä-Afrikka- eikä Suomi-variantissa. Siinä mielessä meillä ei ole oletettavissa, että tämä Suomi-variantti tarttuisi herkemmin kuin eteläafrikkalainen tai Wuhanin alkuperäinen, kertoo Vita Laboratorioiden kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti Sakari Jokiranta.
– Tätä ei kuitenkaan toistaiseksi tiedetä varmasti, koska meillä on sen verran vähän tietoa Suomi-variantin leviämisestä ja niistä määristä mitä sitä täällä tai muualla on.
Jokiranta arvelee nykytiedon valossa, että Suomi- sekä Etelä-Afrikka-varianttien osuudet tartunnoista jäävät Suomessa mataliksi.
– Tietysti aika näyttää, että miten tilanne kehittyy. On vielä aikaista ennakoida kaikkia tulevaisuuden muutoksia, mutta jos tällä hetkellä pitäisi veikata, veikkaisin, ettei tästä (Suomi-variantista) valtavirusta tule, vaan tämä jää olennaisesti harvinaisemmaksi kuin brittivirus ja mahdollisesti harvinaisemmaksi kuin eteläafrikkalainenkin.
Jokirannan mukaan Suomi-variantista on löydetty yksi keskeinen sama mutaatio kuin Etelä-Afrikan variantista.
– Etelä-Afrikan variantin osalta tätä E484K-mutaatiota pidetään syyllisenä siihen, että kyseinen variantti ei esty rokotteilla yhtä hyvin kuin villityyppi (alkuperäinen virusmuoto) tai brittivariantti, hän kertoo.
– Voi olla, että Suomi-varianttiin ei rokote toimi ihan yhtä hyvin kuin villivirukseen tai brittivarianttiin. Dataa siitä ei ole, vaan tämä perustuu lähinnä samankaltaisuuteen eteläafrikkalaisen version kanssa tämän yhden mutaation osalta.
Suomi-variantista on Jokirannan mukaan löydetty yli 20 uniikkia mutaatiota. Toisin sanoen vastaavaa yhdistelmää ei ole löydetty mistään muualta.
– Tämmöinen määrä mutaatioita ei synny nopeasti. Johtopäätös on, että mitä todennäköisimmin tätä virusta on ollut jossain päin maailmaa ja se on saanut ikään kuin muuntua siellä vähitellen. Mikä paikka maailmassa se on, sitä emme tiedä.
Kumpikaan koronatartunnan Suomi-variantin saaneista ei ole matkustanut, joten tartunta on saatu Suomessa. Jokirannan mukaan on kuitenkin selvää, että Suomessa muunnos ei ole kehittynyt.
– Meillä on sen verran vähän näitä tartuntoja ollut ja sekvensoitu niin paljon, ettei tuollaista kehittymistä olisi päässyt meillä tulemaan. Täytyy muistaa, että maailmassa on monta maata, joista sekvensointidataa ei ole tai on todella vähän.
Suomessa käytettävillä testeillä variantti löytyy. Jokirannan mukaan testivalmistajat ovat löydöksen jälkeen kuitenkin ryhtyneet tekemään muutoksia, jotta tulokset eivät jatkossakaan olisi virheellisesti negatiivisia.
– Suomi-variantti ei ole ongelma Euroopassa tällä hetkellä, lähitulevaisuudessa eikä todennäköisesti myöhemminkään. Jossain päin maailmaa se kuitenkin voi olla ongelma, Jokiranta sanoo.