Sote-tykit käännettävä oikeaan osoitteeseen
Moni hyvinvointialue tuskailee juuri tällä hetkellä ylitsepääsemättömien päätösten edessä. Jotkut ovat jo joutuneet pahamaineeseen arviointimenettelyyn, osa odottaa sen porstuassa eli valtiovarainministeriön ennakoivan talouden ohjauksen liekassa.
Suurin osa on vielä näiltä säästynyt, mutta monella alueella pelätään samaa kovaa kohtaloa. Irtisanotaanko henkilöstöä? Suljetaanko hoivakoteja? Heikennetäänkö päivystystä vai karsitaanko terveysasemien verkostoa?
Nämä ovat karuja pohdintoja selkä seinää vasten ajetuille keskustalaisille päättäjille, jotka ovat aidosti lähteneet puolustamaan lähipalveluja omilla alueillaan.
Useimmilla ohjaukseen joutuneilla alueilla talous on jo saatu koko lailla tasapainoon, mutta vanhat alijäämät rasittavat. On vaikeaa, jollei jopa mahdotonta, perustella alueen asukkaille, miksi säästetään ja keskitetään palveluverkkoa tilanteessa, jossa alueen talous on plussalla.
Palveluista leikataan, jotta tehtäisiin enemmän voittoa, jotta saataisiin kuitattua vanhat alijäämät. Moni mummo ja pappa on tippunut kärryiltä jo ennen kuin selityksessä on päästy alkua pidemmälle.
Sen jälkeen pitäisi vielä muistaa tähdentää, ettei syy ole itseasiassa hyvinvointialueessa vaan valtiovarainministeriössä ja hallituspuolueissa, jotka eivät suostu antamaan riittävästi lisäaikaa alijäämien kattamiseen.
Joillekin alueille olisi tarpeen myös velkasaneeraus tai alijäämien muuttaminen pitkäaikaisiksi lainoiksi.
Tykit on siis käännettävä hyvinvointialueiden päättäjistä oikeaan osoitteeseen eli Purran kabinettiin valtiovarainministeriöön. Miksi lisäaikaa ei heru? Miksi rahoituslain epäkohtia ei ole lähdetty korjaamaan tai miksi alueita ajetaan ehdoin tahdoin valtion holhoukseen?
Onko syynä se, että hyvinvointialueiden ongelmien uskotaan kaatuvan nimenomaan keskustalaisten syliin vai onko taustalla yksinkertaisesti keskittämisideologia?
Hyvinvointialueet ovat toimineet paljon mainettaan paremmin. Hoitojonoja on saatu purettua, liikkuvat ja digipalvelut ovat kehittyneet ja ennen kaikkea taloudessa kustannusten nousu on saatu painettua huomattavasti alemmas kuin aiemmassa kuntapohjaisessa mallissa.
Mutta tämä ei ole tullut ilmaiseksi, sadat aluepäättäjät ovat joutuneet tekemään myös ikäviä ratkaisuja.
Eduskunnassa keskustan linja on ollut läpi eduskuntakauden johdonmukainen, ja olemme vastustaneet hyvinvointialueille kohdistuneita säästöjä. Mutta oppositiossa hyvät aikeet eivät konkretisoidu euroiksi.
Nyt toivo ja usko on asetettava tuleviin eduskuntavaaleihin, joiden jälkeen maassa on toivottavasti hallitus, joka ymmärtää aidosti alueiden ja niiden ihmisten tarpeet ja huolet. Mutta ainakin sinne asti on sinniteltävä yhdessä, keskustalaiset toinen toisiamme tukien.