Mitä keskustan esittämä lähimalli tarkoittaa? Kansanedustaja Mika Riipi vastaa
Suomen kuntakenttä ja julkinen talous ovat vääjäämättä rakenneuudistusten edessä tulevina vuosina. Keskusta on tuonut keskusteluun oman hallintomallinsa, ”lähimallin”, jossa hallinnon muut rönsyt karsittaisiin ja jäljelle jätettäisiin valtio, maakunnat ja kunnat.
Malli esiteltiin julkisuuteen tiistaina. Sitä yhdessä kansanedustaja Petri Honkosen kanssa valmistellut kansanedustaja Mika Riipi avaa Suomenmaalle mallin sisältöä.
Mitä keskusta lähimallillaan hakee?
Tämä on keskustelun avaus ja asemointi suhteessa muiden avauksiin, joissa on käytännössä kuntien raju ylhäältä alaspäin tapahtuva vähentäminen tai yhteiskuntamallin hajottaminen ’isäntä-renki’-kuntia rakentamalla. Keskusta paaluttaa, ettemme hyväksy näitä. Lähtökohta on, että vahvat itsenäiset kunnat ovat edelleen se, mihin Suomi rakentuu.
Ketkä Säätytalolla (hallitusneuvotteluissa) ensi keväänä ovatkin, julkisen talouden sopeuttamiseksi on pakko tehdä rakennemuutoksia. Tämä on se paalutus, jolla keskusta neuvotteluihin menee.
Mitä uudistuksessa tapahtuisi nykyisille hyvinvointialueille, joista keskusta rakentaisi hallinnollisia maakuntia?
Aloittaisimme välittömästi kokeilun usealla alueella, joissa yhdistäisimme maakuntaliiton ja elinvoimakeskusten tehtävät sekä ottaisimme alv-elementin käyttöön. Sopivia alueita olisivat harvaan asutun alueen maakunnat, sillä malli ei välttämättä sovi pääkaupunkiseudulle tai Pirkanmaalle. Samaan aikaan siirtäisimme kokeilualueille tiettyjä, esimerkiksi luvituksiin liittyviä tehtäviä nykyiseltä Luovalta.
Keskusta tavoittelee mallia, jossa osuus maakunnan alv:sta menisi sen omaan budjettiin. Miten tämä toteutetaan yritysten toimiessa usealla alueella?
Aivan varmasti löydetään tekosyyt sanoa sen olevan mahdotonta. Minä ajattelen niin päin, että digitalisaation edetessä löydämme mallin, jolla alkuperäinen transaktio pystytään erottamaan. Jos ei pystytä menemään sille tasolle, voidaan ottaa tietyn hetken laskennallinen jakauma ja lukita siitä x prosenttia. Malli voidaan tehdä valtiontalouden vinkkelistä kustannusneutraalisti: jos 5 prosenttia budjetista olisi alv-osuutta, vastaava osa valtionrahoitusta vähennetään. Se ei lisää kansalaisten verotaakkaa.
Onko maakuntaveron käyttöönotto täysin poissuljettua?
Olen suhtautunut siihen myönteisesti, jos maakunta on vastuussa myös alueensa kehittämisestä. Mutta jos se on nykyisen kaltainen sote-palvelujen järjestämiskone eikä mitään muuta, silloin en verotusoikeutta antaisi. Jos siihen on rakennettu kannustin kasvattaa veropottia elinvoimaa kehittämällä, silloin se on perusteltu.
Keskusta lakkauttaisi nykyiset ministeriöt ja siirtyisi Ruotsissa käytössä olevaan valtioneuvostomalliin, jossa ministeriöt olisivat pääministerin alaisuudessa toimivia joustavampia ja kevyempiä organisaatioita. Mitä lainvalmistelulle tapahtuisi?
Lait valmisteltaisiin entiseen tapaan, uudistus muuttaisi vain johtamisjärjestelmää. Rakenne muutettaisiin niin, että pääministeri johtaa valtioneuvostoa ja sen alaisuudessa on valmistelukone – vanhat ministeriöt – jotka eivät enää pompottelisi asioita keskenään. Tämä ei muuttaisi lakien valmistelua eikä eduskunnan valiokuntarakennetta. Tarvitsemme vain joustavan valmistelukoneen kulloisiinkin poliittisiin tarpeisiin.
Kuka päättäisi jatkossa esimerkiksi metsästyskiintiöistä ja kalastusrajoituksista?
Jos minä olisin diktaattori, se olisi maakuntataso. Lailla määriteltäisiin reunaehdot lupien myöntämiselle, mutta lainsäätäjän jättämää harkintavaltaa käytettäisiin alueilla. Keskustan filosofiaan kuuluu miettiä aktiivisesti, kuinka paljon päätöksissä voidaan ottaa huomioon alueellisia erityisolosuhteita.
Mitä kunnille tapahtuu tulevaisuudessa?
Nykyinen kuntarakenne ei tule olemaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä enää tarkoituksenmukainen. Kuntapäättäjät eri puolella harva-aluetta tulevat varmaan tähän johtopäätökseen vielä itsekin. Sanelua emme hyväksy, mutta tuemme alhaalta ylöspäin tulevia yhdistymis- tai muita yhteistyöratkaisuja.