Lukijalta: Suomen menestys alkaa luokkahuoneesta
Mitä tapahtuu yhteiskunnalle, jossa yhä useampi nuori ei ymmärrä lukemaansa riittävän hyvin, ei hallitse peruslaskutaitoja eikä pysty opiskelemaan jatko-opinnoissa ilman merkittävää tukea?
Tätä kysymystä meidän pitäisi pohtia, kun tarkastelemme Suomen heikentyneitä Pisa-tuloksia, jotka ovat syystäkin herättäneet paljon keskustelua. Kyse ei ole pelkästä kansainvälisestä vertailusta, vaan siitä, oppivatko lapsemme ja nuoremme ne tiedot ja taidot, joita elämässä, työelämässä ja yhteiskunnassa tarvitaan.
Suomi on rakentanut hyvinvointinsa osaamisen varaan. Meillä ei ole suuria luonnonrikkauksia, joiden varaan voisimme tulevaisuutemme rakentaa. Tärkein voimavaramme on ollut sivistys, koulutus ja halu oppia. Siksi oppimistulosten heikkenemiseen ei pidä suhtautua olankohautuksella.
Koulun perustehtävä on opettaa. Sen vuoksi meidän on uskallettava arvioida kriittisesti myös viime vuosien kehitystä. Oppilaiden tulee oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan niin hyvin, että he pärjäävät seuraavalla luokka-asteella ja myöhemmin elämässä. Hyvät tavoitteet eivät yksin riitä, jos perustaidot jäävät puutteellisiksi.
Tarvitsemme kouluun työrauhaa, opettajille mahdollisuuden keskittyä opettamiseen sekä riittävän korkean vaatimustason. Oppiminen vaatii joskus myös ponnistelua.
Lapsille ja nuorille ei tehdä palvelusta, jos heidän annetaan edetä ilman, että keskeiset tiedot ja taidot ovat hallussa. Minun on vaikea hyväksyä ajatusta, että oppilas siirtyy luokalta toiselle, vaikka keskeiset perustaidot eivät ole vielä hallussa.
Lukemisen merkitystä on syytä korostaa entistä enemmän. Jos lukutaito heikkenee, vaikeutuu samalla lähes kaiken muun oppiminen. Kirjat, tarinat, tietotekstit ja monipuolinen lukeminen kehittävät paitsi kieltä myös ajattelua ja kykyä ymmärtää ympäröivää maailmaa.
Keskustelussa keskitytään usein siihen, mitä koulussa tapahtuu. Yhtä tärkeää on kuitenkin tarkastella kotien roolia. Vanhempien kiinnostus lapsen koulunkäyntiin, läksyissä auttaminen ja lukemiseen kannustaminen näkyvät tutkitusti oppimistuloksissa.
Koulun ja kodin välinen yhteistyö on yksi tärkeimmistä lapsen oppimista tukevista tekijöistä.
Pääkaupunkiseudulla monessa koulussa merkittävä osa oppilaista tulee perheistä, joissa suomi tai ruotsi ei ole kotikieli. Siksi vanhempien kielitaidon tukeminen on tärkeää myös lasten koulumenestyksen kannalta.
Kun vanhemmat pystyvät seuraamaan koulun viestejä, keskustelemaan opettajien kanssa ja tukemaan lapsiaan koulutyössä, hyötyy siitä koko perhe.
Pisa-tulokset eivät ole syy etsiä syyllisiä. Ne ovat herätys tarkastelemaan sitä, mitä pidämme tärkeänä. Jos haluamme Suomen menestyvän myös tulevaisuudessa, meidän on palautettava oppiminen, sivistys ja osaaminen jälleen koulutuspolitiikan keskiöön.
Tiina Arlin
kaupunginvaltuutettu (kesk.), Vantaa
eduskuntavaaliehdokas, Uusimaa
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/