Unicef: Sään ääri-ilmiöt uhkaavat lapsia jo nyt maailmanlaajuisesti – suomalaislapset eivät ole suojassa
Ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä riskejä lapsille maailmanlaajuisesti. YK:n lastenjärjestö Unicefin raportista käy ilmi, että lähes kaikki maailman lapset altistuvat vähintään yhdelle ilmastoriskille.
Maailmanlaajuisesti lasten elämään vaikuttavat merkittävimmät ilmastoriskit ovat Unicefin mukaan kuivuus, helleaallot ja äärimmäinen kuumuus. Suomessa näistä lasten elämään vaikuttavat erityisesti helteet.
Lapset ovat erityisen alttiita ja haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Suomen Unicefin ilmaston erityisasiantuntija Minna Suihkonen sanoo haavoittuvaisuudesta esimerkkinä sen, että lasten kehot eivät toimi samalla tavalla kuin aikuisten.
– Pienet lapset eivät pysty viilentämään omaa kehoaan hikoilemalla yhtä tehokkaasti kuin aikuiset, sen takia he ovat vaarassa kärsiä lämpöhalvauksesta, joka on hengenvaarallinen tila, Suihkonen avasi mediatilaisuudessa Helsingissä.
Lämpöhalvausten lisäksi helleaallot ja äärimmäinen kuumuus ovat vaarallisia raskaana oleville sekä sikiöille. Riskeinä ovat muun muassa ennenaikaiset synnytykset ja kohtukuolemat. Suihkonen listaa, että kuumuuden vaikutuksia ovat myös koulunkäynnin keskeytyminen, oppimisvaikeudet ja mielenterveysongelmat.
Unicefin raportin mukaan erityisesti lapset Etelä-Aasiassa sekä Länsi- ja Keski-Afrikassa kohtaavat äärimmäistä kuumuutta.
Monesti ilmastokeskustelussa puhutaan siitä, millainen tulevaisuus tämän päivän lapsilla on. Samaan aikaan ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jo nyt lasten elämään.
Ilmaston lämmetessä erilaiset sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja käyvät aiempaa voimakkaammiksi: trooppiset myrskyt ovat entistä rajumpia, helle- ja kuivuusjaksot kuumempia ja pidempiä, myrskyjen ja rankkasateiden aiheuttamat tulvat voimakkaampia.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös lasten koulutukseen. Koulut ovat saattaneet tuhoutua sään ääri-ilmiöiden seurauksena. Toisaalta taas joissakin maissa kouluja joudutaan väliaikaisesti sulkemaan kuumuuden takia. Suihkonen sanoo, että olisi tärkeää, että infrastruktuuri olisi sellaista, joka kestäisi sään ääri-ilmiöitä.
– Voi myös olla, että vanhemmat eivät uskalla lähettää lapsia koulumatkalle. Koulumatkat voivat olla varsin pitkiä ja voivat olla suojattomia armottomissa auringonporotuksissa. Lapset joutuvat kulkemaan hyvinkin pitkiä matkoja, Suihkonen sanoo.
Unicefin raportissa korostetaan, että ilmastonmuutos ja sen myötä sään ääri-ilmiöt vaikuttavat lasten elämään monella eri tavalla. Raportin yhteenvedossa käytetään esimerkkinä kuivuutta, joka vaikuttaa ruokaturvaan ja voi samalla johtaa maastopaloihin. Maastopalot taas lisäävät ilmansaasteita, ja samaan aikaan paloalueet voivat olla myöhemmin alttiimpia tulville. Tulvat voivat tuhota koteja, sairaaloita ja kouluja. Ihmiset saattavat joutua pakenemaan kodeistaan.
Vaikka ilmastovaikutukset korostuvat kehittyvissä maissa enemmän kuin Suomessa, eivät suomalaislapset ole suojassa sään lämpenemisen vaaroilta.
Suihkonen korostaa sopeutumiseen ja varautumiseen panostamista.
– Tarvittaisiin lapsisilmälaseja, että muistettaisiin huomioida lasten erityistarpeet ja -tilanteet.
Unicef ja Suihkonen korostavat, että lapsia tulisi kuulla myös ilmastovarautumisessa ja lasten näkemyksiä tulisi ottaa huomioon, kun suunnitellaan varautumistoimenpiteitä.
– Puhutaan sitten tulviin varautumisesta Bangladeshissa tai päiväkodin pihan suojaamisesta helteeltä Suomessa, olisi tärkeää, että myös lapsilta kysyttäisiin, Suihkonen sanoo.
– He itse tietävät parhaiten, miltä kuumuus tuntuu pihalla ja millaisia vaikeuksia se aiheuttaa.
Suihkonen sanoo, että ilmastonmuutoksen hillitsemisessä päästöjen vähentäminen on tärkeää. Samaan aikaan on tärkeää käyttää varoja sopeutumiseen ja varautumiseen.
– Sillä pystytään säästämään lasten henkiä ja turvaamaan lasten tulevaisuutta ja lasten oikeuksien toteutumista.
– Pystymme tekemään todella paljon. Valitettavasti ilmaista se ei kyllä ole.
Suihkonen korostaa, että globaalin etelän maat tarvitsevat ilmastotyössä rikkaiden maiden apua.