Keskustan Kemppi kiittelee: Päijät-Häme sai kaksi tärkeää väyläinvestointia
Keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi on tyytyväinen siihen, että Päijät-Hämeen keskeiset väylät on tunnistettu valtakunnallisesti merkittäviksi hankkeiksi.
Väyläviraston julkaisemassa investointiohjelmassa mainitaan Päijät-Hämeen osalta kaksi merkittävää hanketta, jotka ovat valtatie 24:n Vääksyn silta Asikkalassa sekä valtatie 12:n parantaminen välillä Risala-Mankala Lahden ja Iitin välillä.
Kahdeksanvuotiseen investointiohjelmaan sisältyvät lisäksi parannettavat pyörätiet maantiellä 312 välillä valtatie 4-Nastola sekä maantie 2850 Hyvinkää-Riihimäki.
– On erittäin tärkeää, että Päijät-Hämeen keskeiset väylät on tunnistettu valtakunnallisesti merkittäviksi hankkeiksi. Erityisesti Vääksyn sillan tilanne on sellainen, ettei ratkaisua voida enää lykätä, Kemppi sanoo.
Kempin mukaan valtatie 12:n Risala-Mankala hanke on saanut prioriteettiluokan 2, mikä tarkoittaa, että hankkeesta voidaan tehdä päätös ohjelmakauden aikana. Valtatie 24:n Vääksyn sillan hanke sijoitettiin sen sijaan prioriteettiluokkan 3, jossa päätökset ajoittuvat ohjelmakauden loppupuolelle.
– Vääksyn silta on raskaan liikenteen, erikoiskuljetusten ja koko Päijänteen länsipuolen liikenteen kannalta välttämätön yhteys. Nykyisen sillan kantavuus ei enää vastaa tarpeita, eikä korvaavaa reittiä ole kohtuullisen matkan päässä. Tämä hanke ei voi jäädä odottamaan vuosiksi, Kemppi painottaa.
Kempin mukaan Vääksyn sillan nykyinen kantavuus estää erikoiskuljetusten ja HCT-yhdistelmien käytön. Käytännössä kuljetuksia joudutaan kierrättämään jopa Tampereen tai Jyväskylän kautta. Uuden sillan tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä mahdollistaa raskaan kaluston parempi liikkuminen alueella.
Kemppi on kuitenkin huolissaan väyläinvestointien kokonaiskuvasta.
– On hyvä, että Päijät-Häme sai investointiohjelmaan tärkeitä hankkeita, mutta samalla on huolestuttavaa, että Kanta-Häme jäi ilman merkittäviä väyläinvestointeja. Lisäksi samaan aikaan hallitus on leikannut perusväylänpidosta. Suomen liikenneinfra ei kestä jatkuvaa korjausvelan kasvattamista, jos haluamme turvata elinkeinoelämän kuljetukset, huoltovarmuuden ja turvallisen liikkumisen koko maassa.