Lukijalta: Naistenpäivän marssi on kannanotto kyynistymistä vastaan
Opiskelijapoliitikkoaikoinani 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alkuvuosina osallistuin innokkaasti mielenosoituksiin – tasa-arvon, rauhan ja demokratian puolesta ja lähes tulkoon kaikkea pahaa vastaan.
Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. marssi kuului aina ohjelmaan. Sittemmin into joukkomielenilmauksiin on hiipunut, kun tilalle on tullut niin monia muita tapoja ja kanavia vaikuttaa.
Mutta juuri nyt, alkukeväällä 2026, kaikki se hyvä ja voimaannuttava, ne arvot, joiden puolesta intouduin marssimaan lähes 50 vuotta sitten, ovat murskaantumassa.
Maailma on täydellisessä uhkamoodissa, sotaretoriikka jyllää, eivätkä tasa-arvo, demokratia ja ihmisoikeudet ole enää itsestäänselvyyksiä. Niitä haastetaan kenties rajummin kuin milloinkaan aikuisiälläni.
Siksi Marianne Laxenin 1980-luvun lopulla saama kikkelikortti tai presidenttiehdokas Elisabet Rehnin vähättely tv-haastattelussa 1994 – molemmista raportoitiin Ylen uudessa tasa-arvotaisteluista kertovassa Vihatut naiset -dokumenttisarjassa – hätkähdyttävät kuin olisivat osa aikamme kuvaa.
Sukupuolittunut digitaalinen väkivalta toistaa nyt samanlaista asenneilmapiiriä kuin tuolloin, jopa raaemmin muodoin.
Naistenpäivä on globaali tapahtuma. Suomen ja sen verrokkimaiden tasa-arvotaantuma – esimerkiksi selvästi naisten asemaa heikentävät työmarkkinauudistukset, raaistunut lähisuhdeväkivalta ja sukupuolittunut hoivavastuu voivat tuntua eri tason ongelmilta kuin monet kansainvälisissä kriisipesäkkeissä tapahtuvat kauheudet.
Mutta näin ei ole. Se, että Taleban Afganistanissa säätää lakeja, jotka sallivat naisiin kohdistuvan väkivallan, on saman ilmiön, tasa-arvoon ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen kohdistuvan uhan, yksi brutaaleimpia ilmenemismuotoja.
Siksi Kansainvälinen naistenpäivä 8.3. on marssin väärti, erityisesti nyt.
Jo vaikuttamisen halu itsessään liikuttaa aivoratoja ja ohjaa ajatuksia kohti tekoja.
Paremman maailman puolesta toimiminen ei ole naiivia. Se on taistelua pahinta myrkkyä, kyynisyyttä ja sen synnyttämää piittaamattomuutta vastaan.
Päivi Mononen-Mikkilä
puheenjohtaja
Suomen Keskustanaiset ry
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/