Suomi on matkalla EU:n tarkkailuluokalle
Suomi on todennäköisesti joutumassa niin sanotulle EU:n tarkkailuluokalle ensi vuoden alussa. EU-komissio kertoi tiistaina, että Suomen osalta on perusteltua aloittaa liiallisia alijäämiä koskeva menettely.
Syy tähän on se, että Suomen julkisen talouden alijäämä on jäämässä EU:n sallimista säännöistä. Alijäämän arvioidaan olevan tänä vuonna 4,5 ja ensi vuonna 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. EU sallii lukemaksi enintään 3 prosenttia. Myös Suomen julkinen velka ylittää EU:n sallimat 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä Suomen joutuminen alijäämämenettelyyn on valitettavaa, mutta odotettua. Orpo kommentoi komission odotettua arviota STT:lle tekstiviestitse Angolan Luandasta, jossa hän osallistui Afrikan unionin ja EU:n kokoukseen.
Orpo viestitti, että komission mukaan 10 miljardin euron säästöt eivät ole riittäneet peittoamaan Venäjän hyökkäyssodan iskua Suomen taloudelle.
– Suomelle asetetaan tammikuussa tavoitevuosi, jonka sisällä alijäämä on saatava hallintaan. Olemme edelleen sitoutuneet tekemään mahdolliset tällä kaudella tarvittavat toimet velkakestävyyden turvaamiseksi, Orpo kirjoitti.
Komission on seuraavaksi määrä antaa lähiviikkoina päätösehdotus liiallisen alijäämän olemassaolosta ja sen jälkeen suositukset siitä, miten Suomen alijäämä saataisiin korjattua. Näitä odotetaan jouluun mennessä, mahdollisesti parin viikon kuluessa.
Suositukset on määrä hyväksyä lopullisesti EU-maiden valtiovarainministereiden kokouksessa tammikuussa. Suomen pitää raportoida tehdyistä toimista ensimmäisen kerran puolen vuoden kuluessa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) painottaa olleensa itse neuvottelemassa EU:lle tiukkoja finanssipoliittisia sääntöjä.
– Pidän tärkeänä, että näitä myös noudatetaan unionin jäsenmaissa, hän sanoi toimittajille eduskunnassa iltapäivällä.
Myöhemmin viestipalvelu X:ssä Purra lisäsi Suomen tehneen jo paljon suunnan korjaamiseksi, mutta lisää tarvitaan. Purran mukaan Suomen pitää noudattaa neuvoston suosittamaa sopeutustahtia.
– Liiallisen alijäämän menettely ei tarkoita sitä, että EU päättää rahojemme käytöstä, mutta se on varoitusmerkki huonosta tulevaisuudesta, jos suunta ei muutu.
Hänen mukaansa menojen karsimista on jatkettava myös seuraavassa hallitusohjelmassa.
– Nämä ratkaisut kannattaa tehdä kohtuullisen sään aikana. Emme tee säästöjä EU:n vuoksi, vaan siksi, että voisimme jättää lapsillemme paremman maan.
Tarkkailuluokalle joutuminen on käytännössä yhdistelmä sääntöjä ja neuvotteluja, joita komissio käy jäsenmaan kanssa alijäämän korjaamiseksi.
Mitään konkreettisia sopeutustoimia EU ei siis Suomelle suoraan sanele, vaan niistä päättää jokainen jäsenmaa itse. Komission antama suositus keskittyy siihen, minkä suuruinen julkisen talouden korjauksen pitää olla ja mihin mennessä sen tulee toteutua.
Käytännössä EU voisi myös sanktioida jäsenmaita esimerkiksi sakoilla, jos sopeutustoimia ei katsota riittäviksi. Tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä eikä sanktiointia ole aiemmin käytetty.
Tällä hetkellä liiallisen alijäämän menettelyssä on yhdeksän jäsenmaata: Belgia, Italia, Itävalta, Malta, Puola, Ranska, Romania, Slovakia ja Unkari. Suomesta on tulossa kymmenes.