Lasse Lehtonen sanoo osanneensa odottaa vastareaktiota Kelan työntekijöiltä – väisti tarkemmat kysymykset työilmapiiristä
Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen ei suostunut kommentoimaan medialle Kelan työilmapiiristä syntynyttä keskustelua aamun lehdistötilaisuudessa. Lehtonen sanoi, että työilmapiiriasiaa koskeviin kysymyksiin vastaa Kelan hallitus.
Itse tilaisuus koski 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua. Lehtonen sanoi, että etukäteen oli sovittu, ettei tilaisuudessa kommentoida Kelan työilmapiiristä virinnyttä julkista keskustelua ja hänen sanomisiaan.
Kelan hallitus piti keskiviikkona ylimääräisen kokouksen Lehtosen ja työntekijöiden kärjistyneiden välien vuoksi. Taustalla on Kelan uusi etätyölinjaus ja työilmapiiri, joita osa työntekijöistä on arvostellut.
Lehtonen vastasi aiemmin työntekijöiden kritiikkiin sanomalla julkisuudessa muun maussa, ettei Kelalla ole nykyisessä työvoimatilanteessa tarvetta pitää ”ihan viimeisen päälle” kiinni työntekijöistään.
Eilisen kriisikokouksen päätteeksi Kela tiedotti, että Lehtonen pyytää anteeksi sanavalintojaan.
STT kysyi Lehtoselta torstaiaamun tilaisuuden jälkeen, onko hänen kautensa Kelan pääjohtajana alkanut onnistuneesti. Lehtonen aloitti tehtävässä kesäkuussa.
– No, siitä varmaan on erilaisia näkemyksiä niin kuin kaikissa organisaatioissa, Lehtonen vastasi.
Hän viittasi Kelassa meneillään olevaan isoon muutosprosessiin, johon liittyvät päätökset eivät ole aina ”mukavia tai helppoja”. Lehtonen sanoi osanneensa odottaa vastareaktiota.
– Organisaatiot ovat tottuneet toimimaan tietyllä tavalla, ja ihmisillä on tietty mukavuusalue, jolla toimitaan. Totta kai tulee huolta, kun joku alkaa vähän sitä ravisuttaa. Ei se ole mielestäni mitenkään yllättävää, ja rehellisyyden nimissä olen sitä odottanut.
Lehtonen lisäsi, että vaikka henkilöstön reaktio kiristyneeseen etätyölinjaukseen ei tullut yllätyksenä, asiaan liittyvässä viestinnässä olisi ollut petrattavaa.
– Ehkä toimet, joilla siihen olisi pitänyt valmistautua, jäivät vähän kesken. Olisi pitänyt vielä enemmän viestintäpuolta tuoda siihen mukaan, Lehtonen sanoi.
Ennen Kelan pääjohtajan pestiään Lehtonen toimi Hus-yhtymässä diagnostiikkajohtajana. Hänen mukaansa sairaalan ja kansaneläkelaitoksen työkulttuureissa ei ole tullut vastaan suuria eroja.
– Yllättävän samanlaista on ollut. Kyse on asiantuntijaorganisaation johtamisesta. Jos Husissa oli lääkäreitä, täällä on sitten juristeja. Siinä täytyy ihmisten kanssa keskustella, Lehtonen tuumi.
Hän ei siis näe, että pääjohtajakauden alkutaipaleen hankaukset työntekijöiden kanssa johtuisivat erilaisista työkulttuureista. Lehtosen mukaan taustalla ovat ennemmin nimenomaan muutokset, joita on ryhdytty tekemään Kelassa hänen johdollaan.
Kela kertoi keskiviikkona hallituksen ylimääräisen kokouksen jälkeen, että Lehtonen korostaa arvostavansa kelalaisten ammattitaitoa. Kokouksessa käytiin läpi lähityölinjauksen valmistelua ja siitä herännyttä julkista keskustelua.
Myös Lehtonen itse kommentoi asiaa keskiviikkona viestipalvelu X:ssä. Hän kertoi pyytäneensä henkilöstöltä anteeksi ”huonosti muotoiltuja” kommenttejaan henkilöstövähennyksistä.
– Osaava ja sitoutunut henkilöstö on Kelassa keskeinen voimavara, joka mahdollistaa sen perustehtävän hyvän suorittamisen, Lehtonen kirjoitti.
Kelan tiukentuneista etätyölinjauksista leimahti aiemmin kiivas keskustelu kärkipoliitikkoja myöten. Uusi linjaus on, että työntekijöiden on ensi vuoden alusta alkaen käytävä toimistolla vähintään kerran viikossa tai neljä kertaa kuukaudessa. Linjaus on koettu joustamattomaksi.
Samaan aikaan toimipaikkoja on karsittu. Toimitiloja on julkisen talouden säästökuurin takia lakkautettu tähän mennessä 22.
Työntekijöitä joutuisi uuden linjauksen myötä kulkemaan jopa kymmenien tai satojen kilometrien matkoja töihin. Pisimmillään matka lähimmälle toimistolle olisi esimerkiksi Kelan toimihenkilöiden yhdistyksen mukaan 250 kilometriä.