Ilmastoguru Petteri Taalas puhuu tulevaisuudesta niin ymmärrettävästi, että sekä poliitikkojen että kansalaisten kannattaisi kuunnella häntä
Petteri Taalas on YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri, ja varmasti parhaiten informoitu suomalainen ilmastoasiantuntija.
Siksi hänen sanomisiaan kannattaisi sekä poliitikkojen että muidenkin kansalaisten kuunnella.
Viimeksi Taalas esiintyi TV1:n ykkösaamussa (3.8.). Haastattelu löytyy Ylen Areenasta.
Taalas osaa nostaa esiin olennaiset kysymykset rauhallisella ja vakuuttavalla tavalla.
Olisikin hyvä, että hänen ajatuksiaan pohtisivat niin ne, jotka vähättelevät koko ilmastonmuutosta kuin ne, jotka kokevat jopa ahdistusta tulevaisuudesta.
Tiedemies Taalaksen viesti on selkeä:
Ilmasto lämpenee yhä ihmisen tuottamien hiilidioksidipäästöjen takia. Kuivuus lisääntyy, merenpinta nousee, sääilmiöt voimistuvat. Maapallon asuinkelpoisuus ei ole uhattuna, mutta muutos vaikuttaa ihmiskunnan hyvinvointiin ja tulee kalliiksi.
Niinpä ilmastonmuutoksen torjuminen on paljon halvempi ratkaisu kuin elää sen vaikutusten kanssa. Myös muutoksiin on sopeuduttava, ja niihin on sijoitettava.
Jos vallanpitäjillä on takanaan kansan tuki, he uskaltavat tehdä herkemmin ilmastoa tukevia ratkaisuja.
Mutta Taalas ei lietso paniikkia vaan antaa toivoa. Ongelma pystytään ratkaisemaan. ”Eikä sitä tarvitse ratkaista ihan tänään, mutta lähivuosikymmeninä meidän pitää muuttaa toimintatapojamme”, hän sanoo.
Ja rivakammin kuin nyt teemme. Tässä tarvitaan ennen muuta globaaleja toimia.
”Yksittäiset ihmiset voivat vaikuttaa myönteisesti, mutta ilman, että valtiot ja maaryhmät – kuten EU – sitoutuvat, ei ongelmaa kyetä ratkaisemaan.”
Tuloksiin tähdätään taas syyskuun lopulla YK:n huippukokouksessa, johon osallistuvat tällä kertaa valtioiden johtajat.
Ylivoimaisesti tärkeintä on päästä eroon fossiilisten polttoaineiden päästöistä. Ilman niihin puuttumista ei muutosta voida estää.
Energiateollisuuden lisäksi myös maaliikenteessä tarvitaan muutosta. Väestönkasvua Afrikassa tulisi hillitä. Afrikka on hyvin riippuvainen maataloudesta, ja sen harjoittaminen vaikeutuu.
Siksi ”pakolaisuuden potentiaali” kasvaa.
Siinä suuria kysymyksiä.
Muodikkaat puheenaiheet Taalas ottaa rauhallisesti. Lentoliikenne tuottaa 2–3 prosenttia päästöistä, mutta laivaliikenne kolme kertaa niin paljon, eikä siitä puhuta lainkaan.
Keskusteluihin metsienhakkuista Taalas kehottaa panemaan jäitä hattuun, myös siksi, että metsäteollisuus on tärkeä toimeentulon tuoja.
Maailmanlaajuista lihan syönnin vähentämistä tarvitaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen takia. Muuten ruoka ei riitä yhä kasvavalle maapallon väestölle, kun maatalousmaa vähenee kuivuuden lisääntymisen ja merenpinnan nousun takia.
Poliitikoille Taalas lähettää myös järkevän toimintatavan terveisiä:
”Poliitikkojen täytyy olla herkkänä kansan mielipiteille ilmastoa koskevissa kysymyksissä. Jos yhteiskunta suunnittelee keinoja, joita kansa ei hyväksy, voi valtaan nousta päättäjiä, jotka eivät ole kiinnostuneita koko ilmastonmuutoksesta.”
Näin taisi käydä Suomessakin, kun perussuomalaiset saivat lisää vettä myllyynsä tahallaan väärin ymmärretyistä dieselautoilun kieltosuunnitelmista ja ylipäänsä ”kaikenlaisesta ilmastovouhotuksesta”.
Mutta jos vallanpitäjillä on takanaan kansan tuki, he uskaltavat tehdä herkemmin ilmastoa tukevia ratkaisuja.
Ja koska niitä tarvitaan, tarvitaan Taalaksen kaltaisia uskottavia asiantuntijoita. Ilmastoratkaisut on keskusteltava läpi selkeästi ja kiihkottomasti, tutkimustuloksiin perustuen ja ideologista painolastia välttäen.
Täsmennetty 6.8. klo 9.08: Taalaksen mukaan toimintatapoja pitää muuttaa ”lähivuosikymmeninä”. Kirjoituksessa luki aiemmin ”lähivuosina”.