EK ja alan etujärjestöt huolissaan Suomen panostuksista liikenneinfraan: "Ruotsi on ottanut vahvan etumatkan"

Elinkeinoelämän Keskusliitto ja infra- sekä kuljetusalan etujärjestöt haastavat Suomen tulevaa hallitusta nostamaan liikenneyhteydet pohjoismaiselle tasolle.

Tänään julkaistu Taloustutkimuksen selvitys osoittaa EK:n mukaan selkeästi, kuinka vahvan etumatkan Ruotsi on liikenneinfran kehittämisessä ottanut.

Alan etujärjestöjen selvityksestä ilmenee, että Ruotsi laittaa liikenneinfrastuktuuriin reilusti enemmän rahaa kuin Suomi.

Infra ry:n ja Rakennusteollisuuden mukaan Ruotsissa liikenneinfraan laitettuja rahoja pidetään investointina, ei menoeränä.

– Länsinaapurissa osataan pitää ihmiset, tavarat ja raha liikkeellä, arvioi Infran toimitusjohtaja ja Rakennusteollisuus RT:n infratoimialan johtaja Paavo Syrjö tiedotteessa.

Vertailusta ilmenee, että Ruotsissa investoinnit väylien rakentamiseen ja perusväylänpitoon vastaavat 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomessa kokoluokka on 0,8 prosenttia. Järjestöjen mielestä minimitaso olisi yksi prosentti.

Järjestöjen mukaan Ruotsi luo liikennettä kehittämällä asuntorakentamista ja muita uusia investointeja. Samalla tuetaan ilmastotavoitteita, elinkeinoelämää, työvoiman liikkuvuutta ja työllisyyttä.

– Voidaankin pohtia, käyttääkö Ruotsi liikenneinvestointeja tietoisemmin talouden ja yhteiskunnan ohjausvälineenä kuin me, Syrjö sanoo.

Infra ja Rakennusteollisuus kiinnittävät huomiota myös liikenneturvallisuuteen, jossa on huomattava ero Ruotsin eduksi.

– Joko uskaltaisimme tunnustaa, että suurempi tapaturmamäärämme ei johdu pelkästään asenteista ja ajotaidoista. Myös liikenteelle luoduissa olosuhteissa on eroja, ja niihin voimme yhteiskuntana vaikuttaa, Syrjö patistaa.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies arvioi omassa tiedotteessaan, että Ruotsin etu­mat­kan ki­ri­mi­ses­tä on tu­los­sa en­tis­tä haas­ta­vam­paa.

Ruotsi on Häkämiehen mielestä edellä kolmen tärkeän kriteerin suhteen: infrainvestoinnit, väylien ylläpito sekä tieliikenteen kustannukset. Uusi hallitus on kasvattamassa naapurimaan etumatkaa entisestään.

– Ruotsin tulevaan hallitusohjelmaan vaikuttaa tulevan vahvat panostukset liikenneinfraan.  Ennakkotietojen mukaan hallitus olisi kohdentamassa teihin ja rautateihin jopa seitsemän miljardia euroa vuodessa, Häkämies toteaa.

Jo nyt Ruotsin infrainvestoinnit ovat yli kaksinkertaiset, kun kansantalouksien kokoero otetaan huomioon. 

– Ruotsin rahoitustaso on noin kolme miljardia, kun Suomen taso on noin puoli miljardia euroa vuodessa. Naapurimaa käyttää myös liikenneväylien ylläpitoon puolitoista kertaa enemmän varoja kuin Suomi, hän muistuttaa.

Liikenneinfran rahoituksen lisäksi Suomen ja Ruotsin välillä on merkittävä ero tieliikenteen verotuksessa.

– Suomi verottaa tieliikennettä lähes kaksi kertaa ankarammin kuin Ruotsi. Siinä missä Ruotsi kohdentaa noin puolet tieliikenteeltä perittävistä veroista liikenneinfraan, Suomi käyttää alle viidenneksen, EK:n toimitusjohtaja huomauttaa.

Ruotsissa pitkäjänteinen suunnittelu on pyörinyt jo useamman hallituskauden ja tulee olemaan myös parhaillaan muodostettavan hallituksen lähtökohta. Voimassa oleva liikennesuunnitelma kattaa vuodet 2018 – 2029.

EK korostaa liikenneyhteyksien merkitystä Suomen tulevassa hallitusohjelmassa.

Liikenneinfran panostukset vaikuttavat Häkämiehen mukaan merkittävällä tavalla suomalaisyritysten logistiikkakilpailukykyyn pitkien etäisyyksien maassa.

– On erinomaista, että myös Suomessa on päätetty laatia yli vaalikausien ulottuva liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2020-2031. Siinä on varmistettava riittävä kunnianhimon taso eritoten infrarahoituksen suhteen. Myös uusia rahoitusmalleja on otettava käyttöön mahdollisuuksien mukaan.

Myös kuljetusyritysten etuja ajava Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL vaatii miljardin euron lisärahoitusta tiestölle.

Järjestön mukaan liikenneverkkoa tulee kehittää parlamentaarisessa ohjauksessa ja 12 vuoden sykleissä.

Miljardin euron vuotuisesta summasta SKAL ohjaisi 300 miljoonaa euroa perustienpitoon. Toiset 300 miljoonaa euroa tulisi vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen. 400 miljoonaa euroa menisi tasokorotukseksi tiestön kehittämisinvestointeihin.

Panostus maksaisi järjestön mukaan itsensä takaisin turvallisuutena ja kilpailukykynä.

Juttua täydennetty Infra ry:n, Rakennusteollisuuden sekä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin kannanotoilla ja otsikkoa muokattu klo 11.38.