Asiat ovat menossa parempaan suuntaan, mutta simpanssitkin tietävät sen paremmin kuin omiin luuloihinsa uskovat ihmiset
Vuoden viimeisenä päivänä sopii kysyä, onko ihmiskunta paremmalla tiellä, vai meneekö kaikki päin prinkkalaa? Entä miten Suomen asioita on hoidettu?
Vaikka maailma ja Suomi ovat eri asioita, niihin liittyy myös yhteistä:
On tiedettävä tosiasioita eikä vain uskottava omiin luulotteluihin.
Maailman tiedon tarpeeseen on yrittänyt vastata edesmennyt ruotsalainen lääkäri ja tutkija Hans Rosling. Hänen perustamansa säätiö levittää tosiasioiden sanomaa.
Roslingin kirja Faktojen maailma ilmestyi äskettäin suomeksikin. Sen alaotsake on paljon puhuva: ”Asiat ovat paremmin kuin luulet.” Sen opetus on, että maailmassa on tapahtunut valtavaa kehitystä, mikä on parantanut erityisesti kaikkein köyhimpien elämää.
Rosling on luennoinut ympäri maailman, tehnyt kysymyksiä – ja kauhistunut ihmisten tietämättömyyttä.
Yleistys on jopa hupaisa. Kun Rosling on antanut kolme vaihtoehtoa, ihmiset tietävät yleensä vähemmän kuin simpanssit.
Rosling on kysynyt esimerkiksi näin:
”Kahdenkymmenen viime vuoden aikana äärimmäisessä köyhyydessä elävän väestön osuus on a) lähes kaksinkertaistunut, b) pysynyt lähes ennallaan tai c) lähes puolittunut.”
Oikea vastaus on c). Äärimmäisessä köyhyydessä elävän väestön osuus on lähes puolittunut.
Mutta keskimäärin seitsemän prosenttia vastanneista on tiennyt oikean vastauksen. Yhdysvalloissa oikean vastauksen tiesi viisi prosenttia, Suomessakin vain 17 prosenttia.
Simpanssi osuu kolmesta vaihtoehdosta joka kolmas kerta oikeaan. Prosentti on siis 33. Samanlaisia esimerkkejä on lukematon määrä.
Emme tiedä faktoja tai tietomme ovat vanhentuneet.
Ongelma on myös ”ylidramaattinen maailmankuvamme”. Ajattelemme, että asiat ovat huonosti ja tuntuu siltä, kuin ne muuttuisivat koko ajan huonommiksi.
Media tukee vääriä luuloja. Se keskittyy huonoihin uutisiin ja vahvistaa ihmisten mielipidettä siitä, että asiat menevät huonoon suuntaan.
Sama vaivaa meitä suomalaisia.
Kun Yle uutiset julkaisi sunnuntaina (30.12.) jutun, jossa kolme asiantuntijaa arvioi Suomen muuttuneen vuonna 2018 monella tapaa entistä paremmaksi, useat lukijat alkoivat arvostella toimittajaa ja asiantuntijoita.
He olivat mielestään parempia asiantuntijoita kuin Nordean pääekonomisti Heidi Schauman, Palkansaajien tutkimuskeskuksen johtaja Elina Pylkkänen ja sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo – vaikka eivät varmasti olleet.
Professori Heikki Hiilamo: ” ”Kerrankin on hallitus saavuttanut työllisyystavoitteensa. Todella hienoa!”
Kaikki asiantuntijat nostivat esille yhden suuren asian: entistä useampi suomalalainen käy töissä. Hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste toteutui.
”Työtä ovat saaneet sekä vanhimmat että nuorimmat. Talouskasvu koskettaa maan joka kolkkaa, kaikkia maakuntia”, Pylkkänen sanoi.
Myös Hiilamo pitää työllisten määrän nousua vuoden onnistumisena numero yksi.
”Kerrankin on hallitus saavuttanut työllisyystavoitteensa. Se on ollut ties kuinka monen hallitukselle tavoite, mutta vasta nyt se on toteutunut. Todella hienoa!”
Toinen suuri mutta vähemmälle huomiolle jäänyt parannus oli pienimpien sairauspäivärahojen sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen korotus, 80 euroa kuukaudessa. Muutos koskee 50 000 ihmistä. Myös muuta hyvää saatiin aikaan.
Siksi näin vuoden vaihteessa kannattaa uskoa myös optimismin voittoon. Faktat antavat tähän paljon perusteita.