Kesäaika kuittaa miljardilaskua
– Miten siinä kellojen siirtelyssä loppujen lopuksi oikein kävi, esitti ystäväni ajankohtaisen kysymyksen alkusyksyn kuumasta keskustelunaiheesta.
Oikea vastaus taitaa olla, että asiaa selvitetään. Niin EU-alueella kuin Suomessakin. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin itse selvitysvaihe saattaa kestää jopa useamman vuoden.
Sen jälkeen jokainen maa saa itsenäisesti päättää, ottaako käyttöön kesä- vai talviajan.
Paitsi että prosessi ei ole käytännössä läheskään niin yksinkertainen. Elinkeinoelämän, lentoliikenteen ja matkailualan intressit, aikavyöhykkeen sopivuus muiden EU-maiden kanssa, onnettomuusriskit, terveysnäkökulma ja monet muut tekijät pitää ottaa huomioon.
Siis koko paletti otetaan massiivisen selvitystyön alle vaivaisen tunnin takia. Tässä tapauksessa yhdellä tunnilla näyttäisi olevan kestoaan huomattavasti suurempi merkitys.
Kellojen siirtelystä luopumisen ajankohtakin on vasta alustavien arvailujen varassa.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kertoi terveisinä EU-kollegoiden kokouksesta, että paljon puheenvuoroja oli käytetty vuoden 2021 puolesta.
Suomen päässä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta otti myönteisen kannan ainoastaan kellojen siirtelystä luopumiseen.
Ei siis minkäänlaista selkeää kannanottoa itse pääasiaan. Kun keskustelu aiheesta väistämättä pian laimenee, kyseinen viisaus uskotaan nähtävästi selvitysten tekijöiden paljastettavaksi joskus tulevaisuudessa.
Itse kuulun kesäajan vankkumattomiin kannattajiin. Terveyssyistä, mutta hieman eri argumenteilla kuin esimerkiksi talviaikaa ”normaalina rytminä” pitävät unitutkijat.
Kansanterveyden näkökulmasta ainoa vaihtoehto pitäisi olla kesäajan vakiointi vuodet ympäriinsä. Eduskunnan käsittelyssä oleva liikuntapoliittinen selonteko kertoo taas kerran karuaan kieltään siitä, kuinka surkeassa jamassa kansalaisten liikkuminen keskimäärin on.
Mitäkö tekemistä kesäajalla ja liikkumisella sitten on keskenään?
Tunti enemmän valoisaa illalla tarkoittaa saman verran enemmän aikaa harrastaa terveydelle äärimmäisen tärkeää ulkoliikuntaa.
Ehkä juuri se ratkaiseva tunti, joka tämän päivän kiireisellä ihmisellä voisi olla muilta kiireiltään uhrattavana vaikkapa reippaaseen kävelylenkkiin. Mutta joka voi helposti kääntyä sohvan puolelle siitä yksinkertaisesta syystä, että pimeä painaa päälle.
Kesäaika palvelee kuntoilun ohella myös kilpaurheilun tarpeita. Useamman kesälajin kansalliset liitot ovat jo ehtineet jättää vetoomuksensa kesäajan merkityksestä jalkapallon, pesäpallon, golfin tai suunnistuksen harrastusmahdollisuuksiin.
Jokainen voi käydä kenttien ja kuntoratojen laitamilla tarkistamassa, milloin tapahtumia järjestetään ja milloin kansalaiset mieluiten haluavat kuntoaan omaehtoisesti vaalia. Kyllä se vaan on ilta.
Jos tunti rapsaistaan potentiaalisesta ajasta joka ilta pois, ei kansalaisten liikkumattomuudesta kertyvä miljardilasku tulevaisuudessa ainakaan pienene.