Hallitusryhmiltä lisärahoitusta liikennehankkeisiin, koulutukseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja turvallisuuteen
Hallitusryhmät ovat sopineet eduskunnan määrärahalisäyksistä valtion ensi vuoden budjettiin.
Valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön tulevat lisäresurssit ovat yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta tulee erityisesti liikennehankkeisiin, koulutukseen, syrjäytymisen ehkäisyä tukeviin hankkeisiin ja turvallisuuteen ympäri Suomen.
Liikennehankkeisiin valiokunta osoittaa kaikkiaan 25,3 miljoonaa euroa. Summalla rakennetaan tai kunnostetaan esimerkiksi kevyen liikenteen väyliä ja riista-aitoja eri puolilla Suomea.
Tavoitteena on parantaa turvallisuutta Suomen teillä. Näin tehdään esimerkiksi osoittamalla hallitusryhmien yhteisellä päätöksellä vajaat kuusi miljoonaa euroa ohituskaistojen rakentamiseen valtatie 5:lle välille Siilinjärvi-Lapinlahti.
Eduskunnan päätökset kohdistuvat myös perustienpitoon sekä huonokuntoisimpien sorateiden korjaukseen.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Timo Kallin (kesk.) mukaan huomiota kiinnitettiin erityisesti elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen maakunnissa maanteiden loppupäissäkin muun muassa puukuljetusten turvaamiseksi.
– Tämä ensi vuoden talousarvio on oikeastaan viimeinen niitti sille pääministeri Sipilän hallitusohjelman toteuttamiselle, jossa tämä kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden ura turvataan ja jolla myöskin julkiset palvelut tullaan säilyttämään, Kalli summasi.
Myös lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan lisää. Esimerkiksi erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille tarkoitettuun Nuotta-toimintaan kohdistetaan puoli miljoonaa.
Pienituloisten ja vähävaraisten perheiden tilannetta helpotetaan kohdistamalla ruoka-apua jakaville tahoille yli miljoona euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi saapuneet hakemukset, joiden perusteella tuki jaetaan.
– Sitä ei ole korvamerkitty kellekään erikseen, vaan kaikki voivat hakea ja jos täyttää kriteerit niin sitä tullaan sitten saamaan, Kalli selvitti.
Hätäkeskuslaitoksen rahoitusta nostetaan henkilöstön määrän lisäämiseen ja koulutukseen.
Myös liikenteen rajatarkastuksiin Helsinki-Vantaan lentokentällä, radikalisoitumisen ja terrorismin vastaiseen viestintään sekä lasten nettihyväksikäytön ennaltaehkäisyyn osoitetaan lisärahoitusta.
Terveyspuolella kohteita ovat esimerkiksi yliopistojen terveydenhuollon tutkimusrahoitus, valtakunnalliset laaturekisterit, Luonnonvarakeskuksen luomututkimus ja Työtehoseuran ruoka-akatemia.
Resursseja lisätään myös seuratoimintaan tukien vähävaraisten lasten liikkumista miljoonalla eurolla.
Lasten liikkumista tuetaan myös rahoittamalla Liikkuva varhaiskasvatus -pilottia miljoonalla eurolla. Myös eri puolilla Suomea järjestettävät tapahtumat sekä näyttely- ja museotoiminnan kehittäminen saavat rahoitusta.
Kansallispuistot ja muut arvokkaat luontokohteet saavat rahoitusta yli kolme miljoonaa euroa.
Varoja kohdistetaan esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuiston Nuorttijoen riippusillan rakentamiseen ja Aulangon näkötorniin. Lisäksi Evo, Seitseminen ja Helvetinjärvi saavat rahoitusta.
Hallitusryhmien jakamilla muutaman kymmenen miljoonan ”joulurahoilla” on eduskunnassa pitkät perinteet.
– Yleensä nämä jakovarat ovat olleet tuommoista 35–40 miljoonan kertaluokkaa. Nyt on 60, eli selvästi enemmän. Mitä enemmän on sitä rahaa käytössä, niin sitä vaikeammaksi tulee tämä jakaminen, koska tarpeet ovat valtavia, Kalli kertoi.
Viimeistä budjettiaan käsittelevän Kallin mukaan ministeriöt ovat perinteisesti suhtautuneet melko nihkeästi eduskunnan toistuvasti esiin nostamiin määrärahatarpeisiin, joskin myönteisiäkin kokemuksia on.
Samojen kohteiden paikkaaminen vuodesta toiseen on Kallin mielestä kiusallista.
– Tuntuu hiukan siltä, että ministeriöissä pidetään itsestään selvänä, että tuosta voidaan hiukan karsia, eduskunta tulee tekemään korjaustoimen, hän pohtii.
Kokoomuksen valiokuntavastaava Timo Heinonen arvioi, että ”teatraalisista” budjettileikkauksista on päästy jo eroon.
– Leikattiin veteraanirahoja ja odotettiin että veteraanit tulevat pyytämään ja niitä lisättiin sinne. Tällaisia ei ole enää tehty, vaan nyt on aina lisätty veteraanirahoja, kun tarve on ollut.
Muita teatterikappaleita ovat Heinosen mukaan olleet kertausharjoitukset ja maanpuolustusjärjestöjen rahat, joihin muutamia vuosia sitten esitettiin aina vähennystä, ja joita aina lopulta lisättiin.
– Ei ole tarve nyt lisätä, Heinonen huomautti.