"Balsamia haavoihin" – Keskustalaiset iloitsivat vaalimenestyksestä ja uhosivat menevänsä nyt päätyyn asti
Keskustalaiset ovat ottaneet suunnan kohti kahden vuoden päässä häämöttäviä eduskuntavaaleja, joissa tavoitteena on vaalivoitto.
Alue- ja kuntavaalien kolmossija ja perussuomalaisten jääminen kauas keskustan taakse antoivat itseluottamusta, joka tuli selvästi esiin puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä pidetyissä puheenvuoroissa.
– Keväinen aurinko paistaa ja lämmittää vihdoinkin myös keskustan suuntaan, Maija Kymäläinen Salosta muotoili.
Puoluevaltuusto on keskustan ylin päättävä elin puoluekokousten välillä.
Kymäläinen kiitteli Antti Kaikkosta puheesta, jossa puoluejohtaja julisti keskustan tähtäävän pääministeripuolueeksi.
– Puheenjohtaja Kaikkosen puhe oli balsamia meidän monien vanhoihin haavoihin, ja kylvi toivon siemenen työhömme kunnissa ja aluevaltuustoissa.
Timo Pärkkä Halsualta sanoo keskustan osoittaneen vahvuutensa paikassa, jossa ihmisten arki kohtaa päätöksenteon.
– Hyvä kunta- ja aluevaalimenestys osoittaa, että meihin luotetaan, kun kyse on palveluista, elinvoimasta ja arjen sujuvuudesta.
Jari Karhu Lappeenrannasta kiitteli kenttäväen lisäksi ”molempia Antteja” eli puheenjohtajaa sekä puoluesihteeri Antti Siika-ahoa voitosta huhtikuun vaaleissa.
– Nousimme takaisin kolmen suuren joukkoon. Onnittelut meille kaikille.
Karhu toivoi voittoa sekä keskustalle että lappeenrantalaiselle jääkiekkoseuralle SaiPalle.
– SaiPa päätyyn asti ja voittoon. Samoin keskusta. Päätyyn ja pääministeripuolueeksi!
SaiPa päätyyn asti ja voittoon. Samoin keskusta.
Jari Karhu
Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Salo paheksui Petteri Orpon (kok.) hallituksen koulutusleikkauksia.
Hallituskauden aikana koulutuksesta on leikattu lähes puoli miljardia euroa ja avattu polku kohti maksullista koulutusta, hän kertasi.
Salon mielestä keskustalla onkin paljon voitettavaa sivistyspolitiikan kentällä, eikä vähempään tule tyytyä kuin nousuun pääministeripuolueeksi.
– Pois vasemmistoleiman tai persun pelko, tilalle rohkea ja ennakkoluuloton, sivistynyt keskustalaisuus.
– Sivistyspolitiikassa itää keskustan uusi nousukausi, Salo sanoi.
Puoluevaltuuston puheenjohtaja Karri Kallio lähtee myös siitä, että eduskuntavaaleissa haetaan keskustalle ykkössijaa. Hän katsoi, etteivät nykyisen hallituksen meriitit vakuuta.
Suomen talous on huolestuttavassa tilanteessa, työttömyysluvut pysyvät korkealla, julkinen talous velkaantuu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, hän luetteli.
– Tämä hallitus, joka vaalikentillä lupasi laittaa talouden kuntoon, velkaannuttaa valtiota nopeammin kuin yksikään edeltäjistään.
– Lupaukset vastuullisesta taloudenpidosta ovat vaihtuneet tempoilevaan ja lyhytnäköiseen politiikkaan, Kallio sanoi.
Jarno Saukko Jyväskylästä piti selvänä, että keskustan ratkaisu oppositioon menosta oli oikea vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen.
– Kansan luottamus on palannut ja suunta on myönteinen.
Saukon mukaan ratkaisevaa on ollut keskustan selkeä irtiotto muusta oppositiosta.
– Olemme itsenäinen liikkeemme, arvoiltaan kestävä, rakentava, suuntaa näyttävä, ihmisistä ja alueista aidosti välittävä. Emme ole vasemmistopuolue, eikä meitä vasemmistoon pidä ulkoakaan yrittää sovittaa.
Keskustaopiskelijoiden pääsihteeri Arttu Laaksonen jo varoitteli, että ”hallituskiima ei saa sokaista keskustaa”.
– Hallitukseen ei pidä mennä vallanhimosta, vaan suomalaisilta saatavalla luottamuksella.
– Keskustan yksiselitteinen tavoite eduskuntavaaleissa pitää olla Suomen suurin puolue, mihin 2000-luvulla olemme kolmesti pystyneet, Laaksonen sanoi.
Keskustan europarlamentaarikko Katri Kulmuni antoi Orpon hallitukselle huutia kehysriihessä päätetystä hyvätuloisten veroalesta. Mepin mielestä sosiaalinen oikeudenmukaisuus jäi puuttumaan.
– Ei ole ihan reilua, että minä, Antti Kaikkonen tai (keskustan kansanedustaja ja varapuheenjohtaja) Hilkka Kemppi saamme tuhansia euroja lisää näiden hallituksen päätösten takia. Me voimme miettiä, mennäänkö Kanarialle, vaihdetaanko osakkeisiin vai mitä niillä rahoilla tehdään.
– Sehän on ihan kiva asia. Mutta jos Suomella ei ole varaa näihin veronkevennyksiin, niin silloin ne johtavat vain siihen, että julkisen talouden velka kasvaa edelleenkin. Me todella tulemme olemaan siellä eurooppalaisella tarkkailuluokalla sitten, Kulmuni sanoi.
Hän näki, että ”kylmän, kovan talousoikeiston hallitus” tai SDP eivät pysty tasapainottamaan Suomen taloutta.
– Kenelle tämä tehtävä lopulta jää? Kyllähän se jää tietenkin Suomen Keskustalle.
Eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa johtavalla keskustan varapuheenjohtajalla Markus Lohella oli toinen ääni kellossa verolinjauksista.
– Tuloverotuksen alentaminen isossa kuvassa tässä tilanteessa, jossa talouden myönteinen kehitys nojaa hyvin pitkälle yksityiseen kulutukseen, on järkevä linja.
Lohi muotoili, että verotuksen ”hienosäätö” ja kohdennus voi avata sijaa kritiikillekin.
– Mutta tämä on järkevä linja.
Lohi ei kuitenkaan pidä tehokkaana yhteisöveron alennusta kahdella prosenttiyksiköllä.
– Pk-yritykselle, joka tekee vaikka sata tonnia voittoa, jää kaksi tonnia jää enemmän viivan alle. Se ei vaikuta investointeihin.
Lohi tyrmäsi suorin sanoin hallituksen linjan siitä, että kiinteistöveron nousu rajataan jopa kolminkertaiseksi.
Hän totesi, että kuntien mahdollisuudet korottaa roimasti kiinteistöveroa osuvat kovaa tavalliseen suomalaiseen perheeseen, joka ”asuu omakotitalossa, pyörät ovat katoksessa ja pihalla trampoliini, aamulla lähdetään kouluun ja töihin”.
– Kiinteistövero on tyypillisesti tuhat tai 1 500 euroa. Nyt se voi nousta kolmeen, jopa 4 500 euroon. Ei tämä ole kohtuullista. Tähän muuten palataan vielä, Lohi sanoi.