Mykkänen aktiivimallista: Seurantajakson vaikutukset katsotaan keväällä faktojen kanssa 

Aktiivimalli on oleellinen osa hallituksen yhteistä työllisyyspakettia, eikä sitä voi siitä ottaa pois ilman, että koko työllisyyslinjaan haetaan muita ratkaisuja.

Näin kommentoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) keskustaedustajien irtiottoja mallista. Mykkäsen mukaan ensin katsotaan ensimmäisen noin kolmen kuukauden seurantajakson vaikutukset keväällä ja sitten punnitaan asiaa uudestaan.

– Sitten nähdään, kuinka moni työtön on pystynyt sinä aikana täyttämään ehdon. Jos haasteita ilmenee, niihin etsitään ratkaisuja, mutta sitä täytyy katsoa faktojen kanssa, eikä heilahdella suuntaan ja toiseen. Eduskunta on kuitenkin hyväksynyt tämän lain jo kaksi viikkoa sitten, Mykkänen sanoi.

Ministeri myös toppuuttelee aktiivimalliin liitettyjä kauhukuvia. Hänen mukaansa ehdon täyttämiseen riittää myös palkaton 18 tunnin työkokeilu esimerkiksi yhdistyksessä, säätiössä tai osuuskunnassa.

– Paikkakunnalla ei välttämättä tarvitse olla kokoaikaista työtä tarjolla tai edes TE-toimistoa, etteikö tällaista talkootyötä voisi löytyä. Olennaista on se, että aiempaa harvempi ajautuisi passiivisen työttömän asemaan, jossa ei tule tehtyä työnomaisia keikkoja lainkaan.

Mykkäsen mielestä aktiivimalli pitää pystyä punnertamaan sellaiseen muottiin, että halutessaan ihminen pystyy hoitamaan aktiivisuussehdon omalla työssäkäyntialueellaan.

– En tietenkään oleta, että työtön muuttaisi sen 18 tunnin keikan takia toiselle puolelle Suomea, jos omalla paikkakunnalla on vaikkapa asunto ja perhe. Sehän olisi aivan kohtuutonta. Suomessa ei kuitenkaan ole koskaan ollut aikaa, etteivätkö ihmiset olisi työn perässä muuttaneet, jos omalta paikkakunnalta töitä ei kerta kaikkiaan ole mahdollista löytää.

Mykkänen huomauttaa, että jokaisessa maakunnassa on kaupunkeja, joilla menee aiempaa paremmin. Nykyisin työtä täytyy ottaa vastaan noin 300 kilometrin säteellä.

– Oman maakunnan alueella on aina työvoimapalveluja tarjolla ja työvoimaviranomaisilla täytyy olla mahdollisuuksia järjestää lyhyitä keikkoja, kurssituksia tai pientä yrittäjätulomahdollisuutta.

Työvoimapalveluihin tarvitaan ryhtiliikettä, resursseja on jonkin verran jo tulossa ja myöhemmin voidaan joutua katsomaan, että tarvitaanko niitä resursseja vielä lisääkin.

Tämän vuoden budjetissa työvoimapalveluihin on tulossa noin 25 miljoonaa euroa lisää.

Kansalaisaloite kertoo Mykkäsen mielestä siitä, että asia herättää tunteita, koska se on konkreettinen ja helposti miellettävä.

Hän uskoo kuitenkin, että isompi osa suomalaisista ymmärtää hallituksen logiikan, jonka mukaan passiivisesta työttömyydestä pitää päästä mahdollisimman monen kohdalla eroon.

Mykkänen kommentoi asiaa STT:lle valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) ollessa lomamatkalla.

.