Siniselle tulevaisuudelle ei voi menestystä ennustaa
Suomi on saamassa ensi viikolla uuden puolueen, kun Sinisen tulevaisuuden kannattajakortit kiikutetaan oikeusministeriöön ja puolue merkitään puoluerekisteriin.
Rekisteriin pääsee keräämällä 5000 kannattajakorttia. Niiden kerääminen vei sinisiltä kauemmin kuin puolueen perustajat toivoivat.
Tästä lienee lupa päätellä, että kovin polttavaa kysyntää uudelle puolueelle ei ollut.
Sinisten projektia voi verrata presidentti Sauli Niinistön tukijoukkojen käynnistämään nimienkeruuseen valitsijayhdistyksen perustamista varten.
Tämä yhdistys sai muutamassa kuukaudessa 150 000 kannattajaa, kun 20 000 olisi riittänyt.
Sinisten lyhyt historiakin kertoo siitä, että puolue syntyy enemmän ylätason riitojen kuin äänestäjien kysynnän perusteella.
Sinisten lyhyt historiakin kertoo siitä, että puolue syntyy enemmän ylätason riitojen kuin äänestäjien kysynnän perusteella.
Puoluehankkeen panivat vireille perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen puolueen eduskuntaryhmästä eronneet kansanedustajat.
Perussuomalaisten hajoamisen jälkeen tehdyissä mielipidemittauksissa Jussi Halla-ahon johtama emopuolue on saanut suunnilleen samanlaisen kannatuksen kuin perussuomalaisilla oli ennen puoluekokousta.
Sinisille on mitattu korkeimmillaan parin prosentin kannatus.
Siniset panevat toivonsa siihen, että uuden puolueen todellinen kannatus saadaan selville vasta sen jälkeen kun puolue on saatu rekisteriin ja pääsee käyttämään kaikkia rekisteröidyn puolueen oikeuksia.
Virallisen toiveikkuuden vastapainoksi voidaan kuitenkin esittää karuja tosiasioita.
Timo Soinin ajaman puoluetukilain muutoksen takia siniset eivät saa tällä vaalikaudella lainkaan puoluetukea, vaan rahat jäivät Halla-ahon puolueelle.
Sinisten taloudelliset toimintaedellytykset ovatkin varsin vaatimattomat.
Sinisiltä puuttuu myös valovoimaisia johtajia.
Timo Soini liittyi kyllä sinisiin mutta on jäänyt taka-alalle. Kaikesta päätellen hän ei lähde enää seuraaviin eduskuntavaaleihin.
Soini johti perussuomalaiset suurmenestykseen kaksissa eduskuntavaaleissa. Hän itse keräsi Uudellamaalla 40 000 ääntä vuonna 2011 ja 30 000 ääntä vuonna 2015.
Tälle potille ei taida sinisistä ottajaa löytyä.
Sinisten poliittinen painoarvo on kuitenkin tällä vaalikaudella varsin merkittävä.
Juha Sipilän hallituksen enemmistö on sinisten 19 kansanedustajan varassa. Puolueella on myös viisi ministeriä hallituksessa.
Siniset ovat siinä oikeassa, että heidän menestyksensä seuraavissa vaaleissa riippuu lopulta ratkaisevasti Sipilän hallituksen onnistumisesta.
Tämä on näkynyt myös sinisten toiminnassa. Heidän ryhmänsä ei ole heitellyt kapuloita hallituksen rattaisiin.
Sinisiä jytkyjä on kuitenkin turha odottaa.
Väistämättä tulee mieleen SKYP:n kohtalo 1970-luvulla. Sen perustivat Veikko Vennamon otteisiin kyllästyneet SMP:n kansanedustajat.
Vaikka he muodostivat selvän enemmistön eduskuntaryhmästä, vuoden 1975 vaaleissa SKYP sai läpi vain Matti Asunmaan Vaasan vaalipiiristä.
Hänkin siirtyi vaalikauden aikana keskustan eduskuntaryhmään.