Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä jäänyt Suomessa alle OECD-maiden keskitason
Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä Suomessa on jäänyt alle OECD-maiden keskitason.
OECD:n tiistaina julkaiseman tilastojulkaisun mukaan viime vuonna 41 prosenttia 25–34-vuotiaiden ikäluokasta Suomessa oli korkeakoulutettuja. OECD-maiden keskiarvo on 43.
Vuonna 2005 Suomen prosenttiluku oli 38, mikä oli komeasti yli OECD:n keskiarvon, joka oli silloin 32 prosenttia.
Raportti perustuu tilastoihin eikä ota kantaa koulutuksen laatuun, eivätkä maiden koulutusratkaisut ole täysin vertailukelpoisia, kertoo ylitarkastaja Jukka Haapamäki opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolta.
– OECD:n tekemän aikuisten osaamisarvion perusteella Suomen ammatillisesti koulutetut saattavat olla muiden maiden korkeakoulutettujen tasolla, Haapamäki kertoo STT:lle.
Haapamäki huomauttaa myös, että suomalaiset valmistuvat yliopistoista keskimääräistä vanhempina.
– Vähän vanhemmassa ikäluokasta jo 46 prosentilla on korkeakoulututkinto.
Suomi on viime vuosina panostanut verrokkimaita enemmän ammatilliseen koulutukseen. Noin puolet suomalaista on suorittanut korkeintaan ammatillisen tai lukiotutkinnon.
Työelämän painopiste siirtynee lähivuosina asiantuntijatehtäviin, minkä vuoksi Suomikin on kääntämässä kurssia kohti korkeakoulutuksen suosimista.
Korkeakoulutuksen visiotyön valmistelu on vielä kesken, mutta Haapamäen mukaan puhetta on ollut siitä, että korkeakoulutettujen osuus pitäisi olla puolet ikäluokasta.
Tähän pääseminen ei välttämättä vaatisi korkeakoulujen aloituspaikkamäärien lisäämistä, sillä jo nyt suomalaisista ikäluokista lähes 60 prosenttia aloittaa korkeakoulututkinnon.
Haapamäen mukaan korkeakoulutettujen määrä lisääntyy helpommin lisäämällä tutkintojen valmistumisia.
OECD-alueen koulutusjärjestelmiä vertailtiin vuosittain julkaistavassa Education at a Glance -selvityksessä.