Kiinteistöveroja jää kunnilta saamatta jopa satoja miljoonia
Kun kunnan ja verottajan kiinteistörekisterien tiedot eivät ole ajan tasalla, kunnilta jää saamatta jopa satoja miljoonia euroja kiinteistöverotuloja vuosittain.
Samaan aikaan talouskurimuksessa elävässä kuntataloudessa etsitään säästöjä kaikin mahdollisin keinoin.
Kuntaliiton julkisuudessa ollut varovainen arvio saamatta jääneistä kiinteistöveroista on ollut vähintään sata miljoonaa, mutta kiinteistöverotuksen asiantuntija arvioi summan selvästi suuremmaksi.
– Kun tällä hetkellä kunnat keräävät kiinteistöverolla vuosittain 1,8 miljardia euroa, niin saamatta jää vuositasolla noin 200–300 miljoonaa euroa. Arviota tukevat ne pitkäaikaiset tulokset, joita kiinteistörekistereitä tarkistamalla on saatu, konsulttiyhtiö FCG:n johtava asiantuntija Teijo Salmi arvioi.
Heinolan kaupunki toteutti vuosina 2010–2016 perusteellisen kiinteistörekisterin tarkistuksen.
Kaupungin kiinteistö- ja huoneistorekisteriin tuli lisätyksi lähes kymmenentuhatta rakennusta, joista ei ollut kiinteistöveroja maksettu.
– Puutteille kuntien ja verottajan rekistereissä on monia syitä. Kuntien rakennusjärjestykset ovat muuttuneet, ja aina on myös luvatonta rakentamista. Myöskään kuntien rakennusvalvonnan ja verottajan rakennuksia koskevat määritelmät eivät ole kaikilta osin yhtenevät, Salmi pohtii.
Tyypillisesti luvattomat rakennukset ovat pieniä lisärakennuksia, jotka eivät välttämättä ole tarvinneet rakennettaessa edes rakennuslupia.
Toisaalta Heinolassa löytyi jopa kerrostaloja ja teollisuuskiinteistöjä, joista verotulot olivat jääneet saamatta.
– Ei se mitenkään poikkeuksellista ole, että noinkaan isoja kohteita ei kiinteistöveron piirissä ole, vahvistaa Salmi.
– Jostain syystä kunnissa ei ole herätty siihen, että ajan tasalla olevan kiinteistörekisterin avulla kunnan tulot kasvavat merkittävästi. Samalla toteutuu myös kuntalaisten ja yritysten tasapuolinen verotuskohtelu. Työtä kiinteistöjen tarkistamisessa on paljon, mutta myös sen kautta tulot kasvavat, Salmi korostaa.