Oletko sinäkin hurahtanut tähän kevään hittituotteeseen? – Tutkija: Kaupassa myytävissä on yksi ongelma

Luonto

Talven selän taittuessa hiljalleen kevättä kohden, monella saattaa tulla mieleen hyönteishotellin asettaminen pihapiiriin.

Nykyään niitä löytyy lähes mistä tahansa suuremmasta kaupasta mitä erilaisempia malleja. Marketien hyllyiltä niitä voi löytää reippaasti alta kymmenen euron hintaan.

Ulkonäöltäänkin kaupoissa myytävät hyönteishotellit ovat useimmiten ihan kivoja.

Mutta kuinka toimivia kauppojen hyönteishotellit ovat? Onko niistä oikeasti hyötyä luonnolle tärkeiden pölyttäjien kannalta?

– Sanotaan näin, että ne ovat toimivuudeltaan hyvin vaihtelevia, vastaa hyönteistutkija, museomestari Juho Paukkunen Helsingin yliopistosta Suomenmaalle.

Paukkusen mukaan kaupoissa myytävien hyönteishotellien ongelma on usein se, että niitä on valmistettu esteettisyys edellä. Hyönteiselle tärkeiden elinolosuhteiden miettiminen on saattanut jäädä vähän sivurooliin.

Hyönteishotelleissa näkee usein esimerkiksi käpyjä tai heinäsilppua. Paukkusen mukaan ne ovat käytännössä turhia. Hyönteiset eivät juuri käytä niitä talvehtimis- tai pesintäpaikkoinaan.

Kyseenalainen hyöty Paukkusen mukaan on myös pienillä laatikoilla, joissa on ohut sisäänmenoaukko. Myös kaikenlaiset kääntyvät lokerot jäävät hyötysuhteeltaan vaatimattomiksi.

– Tärkeintä hyönteishotelleissa ovat ontot kasvinvarret tai puupalikoihin poratut kolot ja onkalot. Mitä enemmän niitä on, sen parempi, Paukkunen summaa.

Kaupoista ostetuissa hyönteishotelleissa kolot ovat Paukkusen mukaan usein väärän kokoisia. Onttojen kasvien ja ruokojen seinämät puolestaan saattavat olla halkeilleita. Ruokojen toinen pää saattaa olla avoin.

Sellaiset ratkaisut eivät Paukkusen mukaan toimi hyönteisten pesinä.

Suomen olosuhteissa sopiva reiän läpimitta on Paukkusen mukaan korkeintaan sentin, mutta suosituimmaksi on todettu kuuden millin läpimitta.

Kolon syvyyden tulisi mielellään olla noin 10–15 senttiä.

– Monesti kaupoissa näkee, että kolojen syvyys on vain jotain viisi senttiä. Hyönteiset saattavat kyllä käydä sellaisissakin koloissa lyhyitä aikoja, mutta eivät ne niihin pesää tee.

Paukkunen myös muistuttaa, että kolojen reikä ei saa mennä läpi. Ruokojen ja muiden onttojen kasvien toinen pää kannattaa tukkia jollain keinolla.

Kokonaan Paukkunen ei kuitenkaan halua teilata kauppojen hyönteishotelleja. Monet niistä saattavat olla ihan hyviäkin.

Ostajan vain kannattaa tiedostaa, millaisia reikien ja kolojen tulisi olla, jotta ne olisivat myös hyönteisille parhaita mahdollisia paikkoja.

Paras ratkaisu olisi tehdä hyönteishotelli itse. Paukkunen korostaa, että se on suhteellisen helppoa. Tarvitaan vain jotain laudan kappaleita tai puupalikoita, joihin voi porata reikiä.

Onttoja kasveja kuten järviruokoa tai koiranputkea voi puolestaan kerätä helposti järvien rannoilta tai ojien varsilta.

– Niitä voi laittaa vaikka tyhjään maitopurkkiin. Sellaiset hotellit toimivat tosi hyvin. Toki ne eivät välttämättä ole esteettisesti niin nätin näköisiä.

Ostipa hotellin kaupasta tai tekipä sen itse, Paukkunen suosisi mieluummin useita pienempiä hotelleja kuin yhtä suurta. Linnut löytävät isot hyönteishotellit helposti ja tuhoavat ne kokonaan.

Myös erilaiset loiset ja taudit leviävät helpommin isoissa hotelleissa.

Paukkunen muistuttaa, että hyönteishotellit tulisi uudistaa muutaman vuoden välein, koska koloihin jääneet vanhojen pesien rippeet voivat estää uusien pesien perustamisen. Uudistaminen myös vähentää loisten ja tautien runsastumista. Hotelliin voi tehdä uusia puhtaita koloja ja vaihtaa ontot kasvit uusiin.

Paras aika hyönteishotellin asentamiseen on Paukkusen mukaan huhti–toukokuu.

Joissain netistä löytyvissä ohjeissa neuvotaan, että hyönteishotellin voisi laittaa paikoilleen jo talvella, esimerkiksi helmikuussa.

Paukkusen mukaan sellaisesta ei ole tutkimusnäyttöä. Hänen mukaansa Suomen oloissa ensimmäiset pistiäiset ja muut hyönteiset lähtevät liikkeelle huhtikuussa.

– Jos hyönteisten asuttaman hotellin laittaa ulos liian aikaisin, vaarana voi olla se, että linnut käyvät nokkimassa ja tuhoamassa sitä. Kovat pakkaset voivat myös olla haitaksi sen asukkaille. Talveksi hotelli kannattaa viedä kylmään varastoon, joka suojaa kovimmilta pakkasilta ja viimalta, mutta ei lämpene liikaa.

Hyönteishotelli kannattaa asentaa puolivarjoiseen paikkaan, aamuauringon suuntaan.

Paukkusen mukaan tutkimuksissa on huomattu, että hyönteisten vilkkain lentoaika osuu usein aamupäivään. Silloin myös kukkien mesitarjonta on suurimmillaan.

Siksi hyönteishotellit kannattaa sijoittaa juuri sellaiseen ilmansuuntaan, jonne aurinko paistaa aamun ja aamupäivän ajan. Keski- ja iltapäivän paahteeseen hotellia ei kannata sijoittaa.

Hyödyllisiä hyönteishotellit ovat Paukkusen mukaan etenkin kaupunkiympäristöissä, missä hyönteisille on vähän tarjolla luonnostaan sopivia pesäpaikkoja.

Maaseudulla hotellien hyöty on vähäisempi, sillä hyviä pesäpaikkoja on usein tarjolla ihan luonnostaan.

Hyötyä hotelleista on myös pihapuutarhurien näkökulmasta. Paukkusen mukaan ne auttavat tärkeitä pölyttäjiä pesimään, mutta suurin hyöty on kuitenkin siinä, että hotelleissa pesii usein sellaisia hyönteisiä, jotka saalistavat hyötykasvien tuholaisia.