Possua Aasian pöytiin – Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarvikevienti
Ensimmäiset kontilliset pakastettua sianlihaa lähtevät laivakuljetuksena vielä tämän kevään aikana Atrian Nurmon tehtaalta Kiinaan.
Kevään aikana käynnistyy myös HKScanin siipikarjanlihan vienti Suomesta Japaniin.
– Nyt on tekemisen meininki. En ole vastaavaa urani aikana kokenut, suomalaista ruokaa maailmalle jo 1980-luvulta markkinoinut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kehuu.
Taustalla on se tosiasia, että elintarvikkeiden tuonti Suomeen on viimeisten tilastojen mukaan 4 444 miljardia euroa, mutta vienti vain 1 459 miljardia euroa.
Elintarvikealan Food from Finland -vientiohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti vuoteen 2020 mennessä.
Maa- ja metsätalousministeriö on sopinut Food From Finland -ohjelman kanssa tälle vuodelle 700 000 euron lisärahoituksesta elintarvikeviennin edistämiseen.
Elintarvikeviennin kasvattaminen on tärkeää kansantalouden ja suomalaisen elintarvikeketjun kannalta. Elintarvikeala on suuri työllistäjä.
– Hallitusohjelmassa on selkeä tavoite, että elintarvikevientiä pitää kasvattaa. Ministeri Kimmo Tiilikainen on tehnyt erinomaista työtä, Husu-Kallio kiittää.
Vienninedistämismatkoilla esimerkiksi Japaniin ja Kiinaan ovat Husu-Kallion mukaan hyvin linkittyneet poliittisen tason sitoutuneisuus, virkamiesten asiantuntemus ja elintarvikeyritysten omat toimet.
Husu-Kallio on innoissaan voidessaan viedä maailmalle suomalaista ruokapakettia. Pelkästään Aasiassa on paljon tehtävää.
– Olemme viennissä lilliputtimaa. Meidän on erotuttava muusta joukosta laadulla. Menestystarinoita pitää osata markkinoida.
Suomalaisen ruokatuotannon valtteja ovat puhdas vesi, hyvä eläintautitilanne, pitkä kasvukausi ja arktisuus.
– Mallasohja, kaura, marjat, maailman laadukkain raakamaito, Husu-Kallio luettelee maailmalla menestyviä suomalaisia elintarvikkeita.
Kiinalaiset kuluttavat noin puolet maailman sianlihasta, ja luvut kasvavat elintason noustessa.
– Takana on pitkä prosessi, Atria-konsernin toimitusjohtaja Juha Gröhn kuvaa konsernin vientiponnistuksia.
Päänavaus Kiinaan on merkittävä, mutta euroista ja viennin taloudellisista vaikutuksista Gröhn ei voi vielä kertoa.
Atria vie sianlihaa myös Ruotsiin, Tanskaan, Viroon, Uuteen-Seelantiin, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.
Viennin osuus konsernin sianlihantuotannosta vaihtelee ja on Gröhnin mukaan 10–15 prosenttia.
Atria uutisoi sianlihan viennistä lokakuussa saatuaan virallisen vahvistuksen vientiluvan saamisesta Kiinaan.
Kiinan viranomaiset ovat myöntäneet laitoskohtaisen vientiluvan Atrian Nurmon tuotantolaitokselle.
Japanilainen kuluttaja on äärimmäisen laatutietoinen.
Jukka Nikkinen
Kevään aikana käynnistyy myös HKScanin siipikarjanlihan vienti Suomesta Japaniin.
Yritys vie tällä hetkellä Japaniin suomalaista sianlihaa sekä siipikarjanlihaa Tanskan Vinderupissa sijaitsevalta tuotantolaitokseltaan.
– Japanilainen kuluttaja on äärimmäisen laatutietoinen. Vientiluvan saaminen on konkreettinen osoitus suomalaisen lihan korkeasta laadusta. Voimme kaikki olla ylpeitä osaamisesta, jota meillä on koko ketjun varrella – tilalta haarukkaan asti, HKScanin viennistä vastaava johtaja Jukka Nikkinen kuvasi maaliskuun alun tiedotteessa.
HKScan vie Japaniin myös suomalaista sianlihaa.
– Toimittamamme sianliha on niin laadukasta, että japanilainen asiakkaamme valmistaa siitä ”Nama hamia” eli sianlihaa raakana sushin tapaan, Nikkinen kertoo.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen pitää Kiinan päätöstä merkittävänä.
– Suomalaisen sianlihan tuottajahinta on alhaisin EU:ssa. Päätös antaa sianlihantuottajille uskoa tulevaan. Se on merkittävä askel hallituksen tavoitteessa löytää uusia vientimarkkinoita suomalaisille elintarvikkeille ja parantaa siten ruoan kauppatasetta, Tiilikainen sanoo.
Lihatiedotuksen tilaston mukaan lihan tuonti oli vuonna 2015 82,1 miljoonaa kiloa ja vienti 59,4 miljoonaa kiloa.
Viennin ja tuonnin ero on suurin naudanlihan kohdalla. Naudanlihaa tuotiin 20,8 miljoonaa kiloa ja vietiin 4,9 miljoonaa kiloa.
Tasaisempi tase oli sianlihan kohdalla: tuonti 35,7 miljoonaa kiloa ja vienti 34,3 miljoonaa kiloa.
Broilerinlihaa vietiin vuonna 2015 10 miljoonaa kiloa ja tuotiin 16,9 miljoonaa kiloa.
EU on elintarvikealan suuri ostaja ja myyjä.
Elintarvikkeiden vienti EU-maihin on sisämarkkinakauppaa, jota koskevat vapaan liikkuvuuden periaatteet.
Varsinaisesti vienti tarkoittaa tuotteiden vientiä EU:n ulkopuolelle. EU:n ulkopuoliset maat voivat asettaa elintarvikkeille suomalaista lainsäädäntöä tiukempia ehtoja, joita tulee noudattaa.
Kohdemaan viranomainen viime kädessä päättää, minkä maan ja minkä yrityksen valmistamia tuotteita kohdemaassa voi myydä ja markkinoida ja millä ehdoin.
Elintarvikevirasto Evirassa on käynnissä vientihanke, jonka tarkoituksena on lisätä elintarvikealan pienten ja keskisuurten yritysten vientivalmiuksia.
Hallituksen elintarvikeviennin kärkihankkeella on tähän mennessä vauhditettu muun muassa viennin avautumista naudanlihalle Hongkongiin, siipikarjanlihalle Etelä-Koreaan sekä sianlihalle ja maitotuotteille Etelä-Afrikkaan. Kärkihanke jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka.
Juttu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 31.3. Lehden voit tilata täältä .