Terroristit voivat iskeä ryhmänä tai olla "etäohjattuja" sooloilijoita
Terrori-iskuista on tullut osa Euroopan uutta normaalia, ja niiden voi ennustaa jatkuvan, arvioi tunnettu ruotsalainen terrorismin tukija Magnus Ranstorp.
Yksittäisten tekijöiden operaatiota on hankala estää ja terroristien viestinvaihtoa Telegramin kaltaisissa moderneissa viestisovelluksissa vaikea jäljittää.
– Paljon riippuu myös siitä, mitä tapahtuu Syyriassa ja milloin sieltä palaa Isisin joukoissa taistelleita takaisin kotiin, Ranstorp sanoo STT:lle.
Ensi viikonvaihteessa tulee kuluneeksi kaksi vuotta iskusta Charlie Hebdo -lehteä vastaan Pariisissa. Cherif ja Said Kouachi tukeutuivat rynnäkkökivääreineen satiiriviikkolehden toimitukseen ja jättivät jälkeensä toistakymmentä kuollutta.
Veljekset saivat surmansa pari päivää myöhemmin poliisin luodeista, samoin pariisilaisessa kosher-ruokakaupassa panttivankeja ottanut ja surmannut Amedy Coulibaly. Tapahtumasarja järkytti maailmaa ja sai aikaan myötätunnon aallon.
Jälkikäteen katsottuna tammikuun alkupäivät 2015 olivat vasta alkusoittoa ja kuolonuhreilla mitattuna pahempaa oli tulossa: Pariisi saman vuoden marraskuussa, Bryssel maaliskuussa 2016, Nizza heinäkuussa, Berliini joulukuussa.
Puhumattakaan Turkin jatkuvasta verenvuodatuksesta ja monista pienemmistä iskuista.
Suuremmille terrori-iskuille Euroopassa näyttää olevan yhteistä taustalla olevan ääri-islamilaisuuden lisäksi myös, että iskujen varsinaiset tekijät ovat saaneet surmansa.
Tunnetuimpia kiinni jääneitä ovat Pariisin marraskuun iskuihin ainakin kuljettajana osallistunut Salah Abdeslam sekä Brysselin lentokentällä ennen pommiräjähdystä turvakameraan tallentunut ”hattumies” Mohamed Abrini.
Belgiasta Ranskaan luovutettu Abdeslam on tosin kieltäytynyt vastaamasta kuulustelijoiden kysymyksiin. Ongelmista huolimatta tutkijat ovat Ranstorpin mukaan kyenneet muodostamaan varsin hyvän kuvan iskujen taustoista.
– Esimerkiksi Brysselissä iskun teki neljästä viiteen henkilöä, mutta siihen oli osallisena ehkä noin 30. Monia heistä on saatu kiinni ja oikeuteen. Ranskassa ja Belgiassa toiminutta verkostoa on saatu rikottua, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelevä Ranstorp sanoo.
Pariisin ja Brysselin iskujen on myöhemmin havaittu kietoutuneen monella tapaa toisiinsa. Monet tekijöistä olivat syntyperäisiä EU-kansalaisia, vaikka olivatkin käyneet muun muassa Syyriassa.
Brysselissä päämajaansa pitäneen ”kommandoryhmän” kaltaisten ryhmien lisäksi iskuja ovat tehneet myös henkilöt, jota näyttävät toimineen omin päin.
Isis on jälkikäteen ilmoittautunut monien tällaisten iskujen järjestäjäksi, mikä on herättänyt epäilyjä väkivallantekojen käyttämisestä hyväksi Isisin omiin tarkoituksiin.
Näinkin Ranstorpin mukaan tapahtuu. Esimerkiksi Nizzan rekkaiskun osalta hän ei ole aivan vakuuttunut Isisin roolista, vaikka järjestö ilmoitti tehneensä iskun.
– Mutta sanoisin, että noin 80 prosentissa tapauksista he (Isis) myös ovat iskun taustalla.
Useasti iskun tekijä ja Isis ovat olleet yhteydessä ennen iskua esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Tekijä on saattanut lähettää itsestään Isisille videon, jota järjestö voi käyttää propagandassaan iskun jälkeen.
– He ovat siis toimineet yksin, mutta etäohjauksessa, Ranstorp muotoilee.
Lähteenä lisäksi STT:n arkisto