Vehkaperä veneverosta: "Tyrmäävää palautetta tullut, mutta pieniäkin puroja tarvitaan"

Lausuntokierrokselle lähtenyt esitys uudesta veneverosta on kohdannut kiivasta vastustusta erityisesti harrastelijaveneilijöiden keskuudessa.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtajan Mirja Vehkaperän (kesk.) mielestä kyseessä on harmillinen, mutta toisaalta vältttämätön toimenpide säästöjen aikaansaamiseksi.

– Palaute on ollut suoraan sanottuna tyrmäävää. Se on tietysti aina ymmärrettävää, kun uusia veroja ja maksuja säädetään.

– Mutta toisaalta kyse on hallitusohjelmaan merkitystä asiasta. Näitä pieniäkin puroja tarvitaan, jotta säästötavoite voidaan saavuttaa, Vehkaperä muistuttaa.

Veneveron tavoitteena on kerätä valtion kassaan 17 miljoonaa euroa vuodessa.

Ammattiveneilijät on rajattu veron ulkopuolelle. Muuten veroa kannettaisiin veneistä ja vesikulkuneuvoista, joiden moottoriteho on vähintään 38 kilowattia (vastaa reilua 50 hevosvoimaa).

Suuruus määräytyisi moottoritehon perusteella siten, että jokainen kilowatti vaikuttaisi veron loppusummaan.

Lisäksi veronalaisia olisivat tehosta riippumatta moottori- ja purjeveneet, joiden rungon pituus on vähintään yhdeksän metriä.

Vaihteluväli olisi 100-300 euroa ja veron arvioitu keskiarvo noin 195 euroa vuodessa.

Vehkaperä ei näe uutta maksua niin kutsuttuna luksusverona, missä ideana on rokottaa pelkästään hyväosaisten kukkaroa.

Tällä perusteella veroa ovat ajaneet eteenpäin hallituspuolueista erityisesti perussuomalaiset.

– Pitää muistaa, että veneily on kuitenkin enimmäkseen tavallisten ihmisten ja perheiden harrastus. Ei meidän kotisatamassa ainakaan mitään luksuspaatteja juuri näy, Vehkaperä toteaa.

Innostus veneen omistamiseen ollut koko ajan pikkuisen hiipumaan päin.

Mirja Vehkaperä

Yhtenä varjopuolena onkin tuotu esiin veron vaikutus ihmisten intoon hankkia veneitä ja sitä kautta koko veneteollisuuteen.

Vehkaperän mukaan uhka on ollut olemassa jo ennestään.

– Innostus veneen omistamiseen ollut koko ajan pikkuisen hiipumaan päin.

– Juuri sen takia on hyvä juttu, että verotuksessa on porrastus. Pienimmät veneet välttyvät verolta kokonaan, kun taas isommat maksavat enemmän. Siinä mielessä vero on oikeudenmukainen myös ympäristön kannalta, hän uskoo.

Veneveron korvaaminen esimerkiksi polttoaineveroa korottamalla ei Vehkaperän mukaan vaikuta kovin realistiselta vaihtoehdolta.

– Polttoaineen ja ihmisten liikkumisen verottaminen on jo tällä hetkellä vedetty melkein tappiin asti.

Veronkeräämisestä aiheutuvat kustannukset eivät myöskään nouse niin suuriksi, että niillä olisi merkitystä lopulliseen tuottotavoitteeseen.

– Verotuksen käytännön toteutus hoituu liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kautta. Siellä on jo valmiit ohjelmat olemassa tämäntyyppisten maksujen keräämiseksi. Uusia systeemejä ei tarvitse kehitellä.

Veneveron vastustajat ovat nostaneet omissa argumenteissaan esiin myös veneilykauden lyhyyden.

– On koettu, että verolle ei saada riittävästi vastinetta. Yhtenä vaihtoehtona, mikä tosin ei sisälly viralliseen esitykseen, on väläytelty myös päiväkohtaista maksua harvemmin veneileville.

– Tämä on täysin mahdollista, lakihan on vasta lausuntokierroksella, Mirja Vehkaperä huomauttaa.

Intressiryhmillä on aikaa jättää omat lausuntonsa veneverosta tammikuun puoliväliin asti.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheentaja arvioi, että veneverolaki saadaan näillä näkymin hyväksyttyä eduskunnassa jo kevätkaudella.

– Näin se voisi olla voimassa jo toukokuussa eli uuden veneilykauden alkuun mennessä.