Syyrian kärsimykset veivät EU-huippukokouksen huomion

Syyrian Aleppon kärsimyksistä huolimatta Euroopan unioni ei ole lisäämässä painetta Venäjää vastaan. Maa on pommittanut Aleppoa tuhoisin seurauksin.

Brysseliin kokoontuneiden EU-päämiesten odotettiin tuomitsevan Syyrian hallinnon ja sen liittolaisten toimet, mutta yksimielisyyttä uusista Venäjä-pakotteista ei edelleen ollut nähtävissä.

Syyrian tilanne oli yksi vaikeista EU:n ulkopolitiikan kysymyksistä, joita päämiehet käsittelivät huippukokouksessa torstaina. Näkemyseroja yritettiin sovitella myös Venäjästä, Ukrainasta ja Turkista.

Venäjän painostamisesta uusien pakotteiden avulla viriteltiin keskustelua viimeksi lokakuussa, mutta tuolloin Italia vesitti linjausta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ennakoi, että viesti pysyisi nyt samankaltaisena, eikä uusista Venäjä-pakotteista käytäisi edes keskustelua.

Sipilän mielestä keskustelu Venäjän painostamisesta on käytävä eri pöydissä, koska EU:lla ei ole juuri roolia Syyrian konfliktin ratkaisuyrityksissä.

Se, mitä tapahtuu Syyriassa, on silmiinpistävän kuvottavaa. En löydä siihen sanoja.

Stefan Löfven

Ruotsi ja Britannia vaativat kuitenkin painokkaasti Venäjää tilille Aleppon siviilien kärsimyksistä.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sanoi Ruotsin olevan valmis uusiin pakotteisiin, jotka voisivat kohdistua myös Venäjään tai Venäjän kansalaisiin.

– Se, mitä tapahtuu Syyriassa, on silmiinpistävän kuvottavaa. En löydä siihen sanoja, Löfven sanoi kokoukseen tullessaan.

EU-johtajat joutuivat vääntämään kättä myös lähentymisestä Ukrainan ja Turkin kanssa.

Ukrainan ja EU:n yhteistyösopimus on ajautunut vaakalaudalle, koska hollantilaiset ovat hylänneet sopimuksen kansanäänestyksessä. Huippukokouksessa hierottiin julkilausumaa, jolla yritettiin vastata Hollannin huolenaiheisiin.

Hollantilaiset ovat vaatineet takeita siitä, että Ukrainasta ei olla tekemässä EU-jäsentä eikä maalle ole luvassa lisärahaa tai sotilaallista apua.

Turkki-suhteissa vastarannan kiiskenä on Itävalta, joka on vaatinut äänekkäästi Turkin jäsenyysneuvottelujen jäädyttämistä maan johdon jatkuvien sortotoimien takia.

Valtaosa EU-maista Suomi mukaan luettuna pitää neuvotteluista kiinni, koska Turkki on uhannut muuten romuttaa pakolaisyhteistyön EU:n kanssa.

Tämä näyttää nyt ensimmäistä kertaa nytkähtävän kunnolla eteenpäin.

Juha Sipilä

Neuvottelupöydässä oli kuitenkin myös aiheita, joista EU-päämiesten oli helppo päästä yhteisymmärrykseen.

EU-maat ovat samoilla linjoilla siitä, että jokaisen maan on kannettava isompi vastuu omasta puolustuksesta.

Talouden kurimuksessa apua haetaan EU-yhteistyöstä. Suunnitelmissa on muun muassa koordinoida eri maiden puolustushankintoja ja perustaa puolustusrahasto.

Saksalla ja Ranskalla sekä niiden vanavedessä myös Suomella on muita kunnianhimoisempia visioita. Sipilän mukaan EU-yhteistyö puolustuksessa on ollut Suomen pitkäaikaisia tavoitteita.

– Tämä näyttää nyt ensimmäistä kertaa nytkähtävän kunnolla eteenpäin, Sipilä sanoi.

Suomi valmistelee parasta aikaa sekä uusien hävittäjien että sotalaivojen hankintaa.

Hornetien seuraajat maksavat arviolta 5–10 miljardia euroa ja sotalaivoissakin on kyse miljardihankinnasta. Voisiko EU-yhteistyöstä löytyä apua jo näihin hankintoihin?

– En tiedä ovatko juuri hävittäjät niitä hankintoja, mutta juuri tähän tähdätään, että tehdään yhteisiä hankintoja ja että tiettyjä resursseja voi olla jopa yhteisessä poolissakin (yhteisessä omistuksessa).

Juttu päivitetty kello 19.34.