Sääntely-Suomen tilalle sujuvampi Suomi

Ensin niitä oli 101. Tiistain jälkeen jo 202.

Nimittäin tervettä järkeä sisältävää ehdotusta turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseksi yhteiskuntaa pyörittävien rattaiden tieltä.

Keskustan vauhtiin saattaman urakan päävetäjä Olavi Ala-Nissilä ei lähde edes arvailemaan, minkälaisiin lukemiin norminpurkutalkoissa vielä ylletäänkään.

– Työ on valmis vasta sitten kun sääntely-Suomen tilalle on saatu sujuvampi Suomi, hän naurahtaa.

Turhien normien purkaminen on Ala-Nissilän mukaan kansalaisten kannalta niin tärkeä asia, ettei siinä ole oikeastaan varaa epäonnistua.

Mies ilmoitti Oulun julkistustilaisuudessa jo ennen lavalle astumista, että yleisön eteen voi mennä pystyssä päin ja ylpeänä.

– Nyt tehdään sitä työtä, mikä edelliseltä hallitukselta jäi tekemättä. Me puhuimme teemasta paljon jo ennen vaaleja ja nyt on nähty, että hallituspuolueessa näihinkin asioihin on helpompi vaikuttaa, Ala-Nissilä myöntää ihmetellen samalla kokoomuksen nihkeyttä yhteistyöhön.

– Ehkä siellä ollaan meille jopa vähän kateellisia, hän arvelee.

Viidessä eri aihealueittain jaetussa työryhmässä on ollut edustettuna käytännössä koko keskustan eduskuntaryhmä.

Myös liikenne- ja ympäristöministeriöt ovat Olavi Ala-Nissilän mielestä lähteneet talkoisiin esimerkillisesti mukaan.

– Kyse on silti paljon laajemmasta kokonaisuudesta kuin pelkästään lainsäädännön muuttamisesta. Säädöksiä ja sääntelyä riittää niin monilla eri tasoilla, hän muistuttaa.

Keskustan tavoitteena onkin tehdä normienpurkamisesta koko kansakunnan yhteinen juttu.

Samalla puolue katsoo, että turhan sääntelyn ja byrokratian purkaminen on kiireellimpiä asioita  koko Euroopan unionin uudistamisessa.

– Pitää muistaa, että hyvin monet turhiksi katsotuista normeista ovat peräisin EU-direktiiveistä. Jos me pystymme muuttamaan asioita täällä Suomessa, niin sen jälkeen vaikuttaminen on helpompaa myös EU:n tasolla, Ala-Nissilä uskoo.

Esitimme, että siirrytään yhtenäiseen sähköiseen ilmoitusmenettelyyn. Uusi laki astuikin voimaan viikko sitten.

Marisanna Jarva tienvarsimainontaa helpottavan lain etenemisestä

Yritystoiminnan ja investointien helpottamista pohtineen ryhmän vetäjä Marisanna Jarva on ylpeä siitä, että monet keskustan listaamista asioista ovat edenneet jo käytännön toteutuksen tasolle.

– Esimerkiksi tienvarsimainontaa ja opastusta helpottava lupakäytäntö vaihteli aiemmin suuresti eri puolilla Suomea. Jossakin paikassa sai isot mainostaulut tien varteen vaikkapa kesäkahvilaa varten, jossakin ei mitään.

– Esitimme, että siirrytään yhtenäiseen sähköiseen ilmoitusmenettelyyn. Uusi laki astuikin voimaan viikko sitten, Jarva iloitsee.

Varsinkin pk-sektorin yrittäjien elämää on omiaan helpottamaan myös aloite arvonlisäveron muuttamisesta maksuperusteiseksi.

– Asia on edennyt niin, että lopullinen päätös on tulossa budjettiriihessä, Jarva otaksuu.

Yritystoiminnan aloittamiseen toisi potkua myös kaikkien työttömien asettaminen lain edessä samalle viivalle.

– Olemme ehdottaneet, että myös ansiosidonnaiseen oikeutetuilla olisi mahdollista käyttää päivärahaa yritystoiminnan starttirahaksi. Työmarkkinajärjestöt pitää vielä saada suhtautumaan myönteisesti, Jarva korostaa.

Viljelijä turhautuu, jos samat tiedot pitää lähettää useaan eri kertaan.

Maatalouden sääntelyä helpottavan työryhmän vetäjä Pertti Hakanen

Pertti Hakanen on ollut vetämässä maatalouteen liittyvän sääntelyn purkamista.

Korjattavia kohtia on löytynyt peräti 92 kappaletta.

– Yllättävintä on ollut yllättävää huomata, kuinka tärkeä asia tämä ihmisille on.

– Jokaisessa toritapahtumassa on joku ottanut norminpurun puheeksi. Joskus jopa sellaisista asioista, joista on itsekin pitänyt lähteä ottamaan selvää.

Yhdeksi kiireellisimmistä kohteista Hakanen näkee tukihaun selkiyttämisen.

– Tietojärjestelmiä pitää kehittää ja sovittaa paremmin yhteen. Viljelijä turhautuu, jos samat tiedot pitää lähettää useaan eri kertaan.

Hakaselle tulleen palautteen perusteella myös peltojen jatkuvasta digitalisoimisesta olisi jo korkea aika päästä eroon ja pinta-alat lukittava koko ohjelmakaudeksi.

Useimmiten viljelijä hyväksyy digitoidun alan sanktioiden pelossa, vaikka hänellä olisi maastossa mitatut pinta-alat.

– Maatalousyrittäminen ei saa olla pelkkää sanktioiden pelossa elämistä, Hakanen muistuttaa.