Keskustan Parviainen: Peruskoulun epätasa-arvo ei ole yllätys
Tänään julkistetun Oma linja -selvityksen mukaan suomalainen peruskoulu ei ole niin tasa-arvoinen kuin voisi toivoa.
Alueelliset ja väestöryhmien väliset erot ovat kasvaneet. Vanhempien koulutustausta esimerkiksi vaikuttaa lasten oppimistuloksiin kaikissa oppiaineissa.
Erityisen huonossa jamassa vaikuttaisivat olevan maahanmuuttajataustaiset lapset sekä pojat Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Kansanedustaja, sivistyslautakunnan jäsen Ulla Parviainen (kesk.) ei pidä tuloksia yllätyksenä.
– Eriytyminen taustan mukaisesti on näkynyt jo kauan. Yleisesti tunnettu totuus on, että Suomen hyvät Pisa-tulokset ovat olleet menestyvien tyttöjen ansiota, hän sanoo.
Yksiselitteisiä syitä tilanteeseen on mahdoton listata. Parviainen nostaa esiin kuitenkin esimerkiksi lukemisharrastuksen vähenemisen.
– Lukutaito on toisaalta moninaistunut, mutta kirjallisuuden lukeminen on vähentynyt. Toisaalta huono fyysinen kunto näkyy koulutuloksissa. Tähän on hallitusohjelmassakin yritetty vastata.
Kansanedustaja toivoisi myös opettajien arvostuksen palauttamista.
– Luottamus opettajien toimintaan on heikentynyt viime vuosina. Opettaja ei saa kodeista sitä tukea, mitä tarvitsisi kasvatustehtävälleen.
Parviaisen mukaan oppiminen onnistuu, jos oppilaat viihtyvät koulussa ja heillä on hyvä motivaatio opiskeluun.
– Kansallisissa oppiainekohtaisissa arvioinneissa näkyy selkeästi, että hyvä asenne koulunkäyntiä kohtaan varmistaa paremmat oppimistulokset.
Oppilaiden osallistamien kouluyhteisön toimintaan nykyistä enemmän on myös tärkeää.
– Oppilaille pitäisi jakaa vastuuta. Se motivoi. Toisaalta tulisi kontrolloida myönteisellä tavalla, että annetut tehtävät tulevat hoidetuiksi.
Juuri käyttöön otettu uusi opetussuunnitelma saattaa Parviaisen mukaan olla vastaus peruskoulun haasteisiin.
Sen tavoitteena on vahvistaa toiminnallisuutta ja monipuolistaa opetusta kunkin oppilaan edellytykset huomioon ottaen.
Miten tämä voi onnistua säästöpaineiden ja niukkenevien resurssien kanssa taistelevissa peruskouluissa?
Parviainen uskoo sen olevan mahdollista.
Hän korostaa, ettei pidä kangistua kaavoihin vaan etsiä koulun sisällä uusia ratkaisuja.
Yksi tällainen esimerkki on, ettei oppilaita enää jaeta ryhmiin taitojen mukaan.
– Pitää hyväksyä, että oppilailla on erilaiset lähtökohdat ja kaikenlaiset oppijat otetaan avoimesti mukaan yhteiseen ryhmään. Kokemuksesta tiedän, että se rauhoittaa koulutilannetta.