Puolustusasianajaja syytteiden hylkäämisestä HS-jutussa: Sananvapaus meni etusijalle

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tänään kaikki syytteet, jotka koskivat Helsingin Sanomien vuonna 2021 julkaisemaa juttua. Asianajaja Kai Kotiranta pitää käräjäoikeuden tuomiota hyvin perusteltuna.

– Kokonaisuutena tämä on yhteiskunnallisesti sekä lehdistön ja sananvapauden kannalta tärkeä ratkaisu, ja mielestäni käräjäoikeus ratkaisi asian oikealla tavalla ja varsin perustellusti, Kotiranta sanoo STT:lle.

Kotiranta edusti oikeudessa jutun kirjoittanutta toimittajaa Paavo Teittistä, jolle syyttäjä vaati ehdollista vankeutta törkeästä kunnianloukkauksesta ja törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Samat syytteet sai päätoimittaja Antero Mukka ja mies, joka syyttäjän mukaan oli jutun nimetön lähde. Jutun aikaista vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä syytettiin päätoimittajarikkomuksesta. Kaikki kiistivät syytteet.

Poliisimies oli oikeudenkäynnissä asianomistajana. Hän vaati syytetyiltä 30 000 euron korvauksia. STT ei ole tavoittanut poliisimiestä edustanutta asianajajaa Riitta Leppinimeä kommentoimaan tuomiota.

Erikoissyyttäjä Kukka-Maaria Kankaala sanoi syyttäjien perehtyvän tuomioon ja päättävän jatkosta myöhemmin.

Artikkelissa kerrottiin, että Helsingin poliisin poliisimies oli aloittanut suhteen nuoren miehen kanssa, johon kohdistunutta seksuaalirikosta hän oli tutkinut. Syyttäjän mukaan jutussa esitettiin poliisimiehestä valheellisia tietoja tai vihjauksia sekä käsiteltiin miehen yksityiselämään kuuluvia tietoja sensaatiohakuisella tavalla.

Oikeuden mukaan asiassa jäi näyttämättä, että poliisimiehestä olisi julkaistu vääriä tietoja tai vihjauksia tai muutoin halvennettu häntä, kun otetaan huomioon artikkelin merkittävä aihe.

Kotiranta sanoo, että oikeus hyväksyi puolustuksen keskeisen argumentin, eli sen, että juttua piti arvioida siinä kontekstissa, että se käsitteli yhteiskunnallisesti merkittävää aihetta.

– Tässä on selvästi asetettu vastakkain kaksi perusoikeustasoista oikeushyvää ja nyt punnittu sanan- ja lehdistönvapaus etusijalle siinä kontekstissa. Tämä mielestäni todentaa sen puolustuksen väitteen, että artikkelissa ei ollut tähtäimessä kyseinen henkilö, vaan kyse oli yhteiskunnallisesti merkittävästä asian käsittelystä ja esille tuomisesta.

Syyttäjän mukaan poliisimies tunnistettiin artikkelista, vaikka tätä ei siinä nimetty. Oikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että miehen henkilöllisyys olisi tullut artikkelista sellaisenaan yleisön tietoon.

Oikeudenkäynnissä Teittinen sanoi, että artikkelin anonymisointi onnistui. Miehen henkilöllisyyden kaivoi hänen mukaansa esille ja julkaisi vaihtoehtomedia pahantahoisessa tarkoituksessa. Niemi ilmaisi omassa kuulemisessaan huolensa siitä, että toimittajia tai mediaa voitaisiin vastuuttaa siitä, että anonymisointi murretaan muualla.

Kotiranta pitää käräjäoikeuden linjausta asiassa tärkeänä.

– Erityisesti median ja lehdistön työskentelyn kannalta erittäin tärkeää, että käräjäoikeus otti siihen selkeästi ja perustellusti kantaa.