Pohjoismaiden neuvosto koolle: Esillä yhteinen kansalaisuus
Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa ensi viikolla Helsingissä keskustellaan myös Pohjolan yhteisestä kansalaisuudesta.
Yhteiskansalaisuuden selvittämistä esitti poliittiseen keskustaan kuuluvien puolueiden ryhmä viime lokakuussa.
Maasta toiseen liikkuvat kansalaiset kohtaavat monia käytännön ongelmia, jotka ratkeaisivat, jos viiden Pohjoismaan kansalaiset saisivat tavalla tai toisella yhteisen kansalaisuuden, sanoo keskiryhmien puheenjohtaja, Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund Helsingin Sanomissa.
Myös keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni on esittänyt yhteiskansalaisuuden käyttöönottoa Pohjoismaissa.
– Pohjoismaiden tulisi rakentaa yhteiskuntiaan yhdessä, mistä syystä on tärkeää, että niiden kansalaisilla on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua siinä Pohjoismaassa, missä kulloinkin asuvat, Kulmuni toteaa.
Carl Haglundin mielestä nyt olisi otollinen aika syventää pohjoismaista yhteistyötä uudelle tasolle.
– Olisi hyvä ajatella isosti ja luoda Pohjola 2.0, Haglund pohtii HS:n haastattelussa.
Haglund kaipaa Pohjoismaiden neuvoston päätöksentekijöiltä yhtä vahvoja näkemyksiä yhteistyöstä kuin sen alkuaikoina.
Neuvosto päätti 1950-luvulla muun muassa kansalaisten oikeudesta matkustaa maasta toiseen ilman passia.
– Yhteistyö jäi pitkäksi aikaa EU-yhteistyön varjoon, mutta viime aikoina kiinnostus siihen on virinnyt aivan uudella tavalla kaikissa Pohjoismaissa.”
Pohjoismainen kansalaisuus lujittaisi Kulmunin mukaan pohjoismaista yhteistyötä. EU-kansalaisuuden tapaan se olisi oman maan kansalaisuutta täydentävä.
– EU-kansalaisuusjärjestelmä osoittaa, että tällainen ylikansallinen kansalaisuus on mahdollinen toteuttaa.
Kulmunin mielestä pohjoismainen kansalaisuus toisi uutta virtaa pohjoismaiseen yhteistyöhön.
Kulmuni huomauttaa, että pohjoismainen kansalaisuus ratkaisisi kertaheitolla ison määrän rajaesteongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukseen, terveyspalveluihin, työmarkkinakapeikkoihin ja sosiaaliturvaan.