Koulutus ja asuinpaikka kertovat, kuka osallistuu politiikkaan

Hyvät uutiset ensin: suomalainen demokratia näyttää voivan monella tapaa hyvin. Suomalaiset ovat yleisesti tyytyväisiä demokratian toimivuuteen, ja poliittinen luottamus on kansainvälisestikin korkealla. Eniten luotetaan presidenttiin ja poliisiin.

Sitten huonot. Erot politiikkaan osallistumisessa ovat kasvussa ja muuttumassa jopa kuiluiksi. Näin arvioivat tutkijat torstaina julkaistussa oikeusministeriön Demokratiaindikaattorit 2015 -tutkimuksessa.

Merkittäviä osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa koulutustaso, ikä ja asuinpaikka.

– Vaalipiirien välisten erojen kasvu 1980-luvulta 2010-luvulle on silmiinpistävää. Helsingissä ja Uudellamaalla on äänestysaktiivisuudessa 2000- ja 2010-luvulla ollut kasvua viisi prosenttiyksikköä, kertoo dosentti Sami Borg.

Sen sijaan äänestysprosentit ovat olleet laskussa varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa, eikä Itä-Suomen vaalipiiriuudistus auttanut asiaa.

Borgilla ei ole valmiita vastauksia siihen, mistä muutos johtuu, mutta hypoteeseja on. Vilkkaammin äänestäviä hyväosaisia on etelässä suhteessa enemmän, ja julkisuuskin voi vaikuttaa.

– Se miten media käsittelee politiikkaa, on muuttunut. Politiikka on viestinnällistynyt ja television merkitys kasvanut.

Koulutustason erot taas näkyvät varsinkin siinä, miten kiinnostuneita politiikasta ollaan ja miten hyvin ihmiset kokevat ymmärtävänsä sitä.

Dosentti Elina Kestilä-Kekkosen mukaan alimmissa koulutusluokissa lähes puolet on täysin samaa mieltä siitä, että politiikkaa on joskus vaikea ymmärtää, kun yliopistokoulutetuista näin sanoo vain yksi kymmenestä.

– Kiinnostuneisuus puolestaan vaikuttaa muuhunkin, eli jos on kiinnostunut politiikasta, myös tietää siitä enemmän ja luottaa siihen enemmän, Kestilä-Kekkonen sanoo.

Tutkimuksen mukaan alle puolet alimmassa koulutusluokassa olevista uskoo kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin poliittisessa päätöksenteossa. Yliopistokoulutetuista siihen uskoo neljä viidestä.

– On huolestuttavaa, että väestöryhmien välillä on isoja eroja, Kestilä-Kekkonen sanoo.

Demokratiaindikaattorit-tutkimukseen osallistui huhti-kesäkuussa noin 1 600 vastaajaa. Tarkempia tietoja osallistumiseroista on luvassa ensi kesänä, kun julkaistaan samaan aineistoon nojaava laajempi tutkimus.