Työntekijöiden oleskeluluvissa raju pudotus – Hallituksen aikeet huolestuttavat
Työntekijöiden oleskeluluvat ovat vähentyneet vuoden ensimmäisellä puoliskolla voimakkaasti, selviää Akavan ajatuspajan Akava Worksin maahanmuuttokatsauksesta. Katsauksen lähteenä on käytetty maahanmuuttoviraston tilastoja ja siinä keskitytään ensimmäisiin oleskelulupiin.
Katsauksen mukaan työntekijöiden oleskelulupien määrä oli tämän vuoden toisella neljänneksellä vajaat 1 800. Laskua viime vuoden viimeisestä neljänneksestä on yli 40 prosenttia.
Tämän taustalla kerrotaan olevan erityisesti sosiaali- ja terveysalalle myönnettyjen lupien määrän romahdus. Kun viime vuoden viimeisellä neljänneksellä sote-alalle myönnettiin lähes 600 työntekijän oleskelulupaa, tämän vuoden toisella neljänneksellä lupia myönnettiin vain 77.
Myös erityisasiantuntijoiden työlupien määrä on laskussa. Katsauksen mukaan pari vuotta jatkunut laskutrendi näyttää kuitenkin olevan nyt tasaantumassa, mutta lupien taso on matala edellisvuosiin verrattuna.
Lupia myönnettiin vuoden toisella neljänneksellä kaikkiaan vajaat 300.
Erityisasiantuntijoiden työlupien määrän laskua selittää Akavan mukaan osaltaan se, että kaksi vuotta sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi Suomeen poikkeuksellisen suuren määrän venäläisiä erityisasiantuntijoita. Sittemmin venäläisten muuttovirta on supistunut voimakkaasti.
Toimialoista eniten laskua erityisasiantuntijoiden työluvissa on ollut ICT-alalla, joka on vuosikausia ollut Suomeen pyrkivien erityisasiantuntijoiden suurin työllistäjä.
Erityisasiantuntijoille myönnettiin sen sijaan nyt ennätyksellisen paljon jatkolupia. Tämän kerrotaan johtuvan siitä, että vuonna 2022 erityisasiantuntijoille myönnettiin huomattavan paljon ensimmäisiä oleskelulupia, jotka ovat nyt kahden vuoden kuluttua umpeutuneet.
Kaikkiaan ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin huhti–kesäkuussa katsauksen mukaan yli 12 100, mikä on pari sataa enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana.
Näistä luvista myönnettiin perhesyistä noin 4 600, työn perusteella 3 200, opiskelun perusteella 4 200 ja muista syistä reilut 200.
Kokonaismäärän kasvua selittää katsauksen mukaan erityisesti se, että opiskelijoiden oleskeluluvat lisääntyivät viidenneksellä viime vuodesta.
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo STT:lle olevansa tilanteesta huolissaan. Hän huomauttaa, ettei Suomi ole ollut erityisen houkutteleva työntekomaa kansainvälisille osaajille aikaisemminkaan.
– Meille on tullut jäsenliittojen kautta sellaista viestiä, että heidän kansainvälistaustaiset jäsenensä ovat huolestuneet niistä linjauksista, mitä nyt hallitusohjelmassa on ja mitä ollaan toimeenpanemassa, Löfgren sanoo.
Akava katsoo, että hallituksen pitäisikin arvioida hallitusohjelman maahanmuuttopoliittisia linjauksia uudelleen. Kiireellisimmin uuteen tarkasteluun pitäisi Löfgrenin mielestä ottaa niin sanottu kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden sääntö, jonka mukaan työperusteisella luvalla maassa olevan pitäisi poistua maasta, jos hän ei solmi työsuhteen päätyttyä uutta työsuhdetta määräajan puitteissa.
– Ei ole realistista ajatella, että rekrytointiprosessi ylipäätään olisi tällaisissa kolmen tai kuuden kuukauden aikatauluissa välttämättä ohi, Löfgren sanoo.
Akava olisi myös valmis luopumaan työvoiman saatavuusharkinnasta. Kieli- ja kotoutumiskoulutus pitäisi järjestön mielestä aloittaa heti, kun maahan tullaan. Korkeakouluopintonsa Suomessa suorittaneille pitäisi Akavan mukaan myöntää automaattisesti oleskelulupa.
– Tarvitsemme niitä kansainvälisiä osaajia. Ja pahimmillaanhan tämä johtaa siihen, etteivät he halua tänne Suomeen tulla, jos meistä tulee tällainen hyvin tiukan maahanmuuttopolitiikan maa, Löfgren sanoo.