Suomi ei ole pääsemässä ilmastotavoitteisiinsa – Mykkänen nostaa pöydälle metsähakkuut ja maatalouden
Hallitus antoi tänään vuosittaisen ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Sen viesti on synkkä: nykymenolla Suomi ei saavuta ilmastolain mukaista tavoitettaan vähentää päästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä tai saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035. Myös EU-velvoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta.
Tuoreesta katsauksesta selviää, että tavoitteesta ollaan jäämässä niin päästövähennysten kuin hiilinielujen kasvattamisen osalta.
Suomen suurin haaste on maankäyttösektori, jolla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria. Metsät ja maaperä ovat maankäyttösektorin tärkein nielu. Se on heikentynyt 15 vuotta, ja nykytiedon valossa maankäyttösektorin nettonielukehitys on huomattavasti heikompaa kuin aikaisemmin on arvioitu.
– Vaikka fossiilipäästöt ovat laskemassa suurin piirtein tavoitetasolle, nielu ei ole näillä näkymin suinkaan nousemassa sille tasolle, joka vuoden 2035 tavoite olisi, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) kertoi toimittajille taustatilaisuudessa.
Kansallisessa ilmastolaissa määritelty hiilineutraaliustavoite tarkoittaa, että päästöt saisivat olla enintään hiilinielujen tasolla vuonna 2035. Lain mukaan Suomen kokonaispäästöt saisivat olla enintään 28,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv ) vuonna 2030. Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
Ilmastovuosikertomuksessa todetaan, että ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan lisätoimenpiteitä, joiden suuruusluokka on 19 miljoonan tonnin tasolla.
Ennakkotietojen mukaan maankäyttösektorin viime vuoden nielutaso oli hyvin kaukana oletetusta määrästä.
Mykkäsen mukaan maankäyttösektorin hiilinielun vahvistamiseksi on valmisteilla toimenpiteitä.
– Maankäyttösektori on 23 miljoonan tonnin arvoinen murhe. On tärkeintä katsoa, mitkä ovat niitä toimia, jotka tuottavat miljoonia tonneja vuosittaista nielua, Mykkänen sanoo.
Mykkänen sanoo, että isoin tekijä lyhyellä aikavälillä on hakkuiden määrä, josta on ministerin mukaan käytävä rehellistä, yhteiskunnallista keskustelua.
– On syytä yhteiskunnallisesti keskustella, millä keinoilla pystytään vaikuttamaan oikeasuhtaisesti samalla huomioiden samalla sen, että maa elää metsien käytöstä. Kyllä meidän on löydettävä kestävä metsien käytön taso ja haettava taso, jolla metsäsektori löytää arvonlisän kasvua muusta kuin volyymin kasvusta.
Suomen ilmastopaneelin mukaan välittömästi toteuttamiskelpoisimmat toimet maankäyttösektorin nettonielun vahvistamiseksi ovat maaperäpäästöjen vähentäminen, metsäkadon minimoiminen ja metsän kasvun voimistaminen. Ilmastopaneeli linjasi viime viikolla, että paljon ja edullisesti päästöjä pystyttäisiin vähentämään esimerkiksi turvepeltoihin kohdistuvilla toimenpiteillä.
Energia- ja ilmastostrategiassa tullaan ministeri Mykkäsen mukaan linjaamaan toimia, joilla maankäyttösektorin nieluun saadaan parannusta.
– Mittakaava jää nähtäväksi. Avaamme latua ison mittakaavan asioille. Emme voi luvata, mitä ne ovat.
Keskustelussa on Mykkäsen mukaan kyse ennen kaikkea vauhdista, jolla voidaan sopeutua Venäjän tuonnin vähenemiseen.
– Suomessa yksikään hallitus ei ole tehnyt päätöstä hakkuiden rajoittamisesta. Ei ole helppo mennä sanomaan, että nyt tehdään toimia, joilla kaksi, kolme sellutehdasta Itä-Suomesta suljetaan, Mykkänen sanoo.
Hallitusohjelman pohjalta valmistellaan Mykkäsen mukaan ennen kaikkea kiertoaikoihin ja harvennushakkuiden tarkennuksiin liittyviä toimia, joilla nielua parannetaan ilman tehtaiden sulkemista.
Ministerin mukaan metsäsektorin kanssa tehdään yhteistyötä, jotta metsäteollisuus saadaan käännettyä hiilinegatiiviseksi ja hiiltä tulee ohjata pitkäaikaisiin puutuotteisiin.
– Kyllä meidän täytyy saada puun kierto kestäviin kantimiin. Puuta menee nyt liikaa polttoon.
Hiilidioksidia voisi Mykkäsen mukaan saada pois kierrosta joko vähentämällä poltettavien sivuvirtojen määrää tai ottamalla hiilidioksidia talteen tehtaiden piipuista.
– Mittakaavaltaan hiilidioksidin talteenotto tehtaiden piipuista on suurin mahdollisuus, ja sille kehitämme kannusteita.
Koska Suomi on maankäyttösektorin osalta jäämässä myös EU-tavoitteista, vajeen kattamiseksi on mahdollista pyrkiä ostamaan nieluyksiköitä muilta jäsenmailta. Mikäli velvoitetta ei saavuteta tämänkään jälkeen, tulisi vaje kattaa taakanjakosektorin lisätoimilla, mikä olisi käytännössä mahdotonta tiukkojen EU-velvoitteiden vuoksi.
Taakanjakosektori sisältää muun muassa maatalouden ja liikenteen, jotka ovat sen suurimmat päästölähteet. Sen osalta Suomen EU-tasolla määritetty velvoite on vähentää päästöjä puoleen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Tällä hetkellä on epävarmuutta siitä, onnistuuko Suomi tässä tavoitteessa, koska taakanjakosektorin päästöt ovat laskeneet verrattain hitaasti.
Kokonaisuudessaan taakanjakosektorin päästöt kuitenkin laskivat viime vuonna hieman yli viisi prosenttia. Maatalouden päästöt vähenivät prosentin verran, liikenteen päästöt noin neljä prosenttia.
Kovasti tarvittaisiin tekoja, joilla maatalouden päästöjä saataisiin vähennettyä.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.)
Mykkäsen mukaan niin maatalouden kuin liikenteen osalta tarvitaan päästöjä vähentäviä toimia.
– Kovasti tarvittaisiin tekoja, joilla maatalouden päästöjä saataisiin vähennettyä. Kaavioiden perusteella on selvää, että 10 vuoden päästä koko Euroopassa maatalouden päästöjen osuus on selvästi suurempi kuin nyt, Mykkänen sanoo.
Samalla on pidettävä kiinni kansallisesta ruokaturvasta.
– Ei voida tehdä sellaisia toimia, jotka vaarantavat ruuantuotannon riittävää tasoa, Mykkänen toteaa.
Liikenteen osalta hallitus pyrkii kannustamaan esimerkiksi sähköautojen käyttöön.
– Olemme päättäneet jatkaa sähköisten työsuhdeautojen veroporkkanaa, jota ala on pitänyt tärkeimpänä apuna viime vuosien sähköautobuumille. Suomi ottaa käyttöön EU:n uuden polttoaineenjakelijoiden päästökauppajärjestelmän, joka vahvistaa päästöhinnoittelua tuntuvasti, Mykkänen sanoo.
Valonpilkahduksiakin ilmastovuosikertomuksesta löytyy. Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat viime vuonna 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Syynä ovat erityisesti kivihiilen ja turpeen kulutuksen merkittävä lasku. Samalla ydin- ja tuulivoiman osuudet energiantuotannossa kasvoivat.
– Sähköntuotantomme on jo nyt lähes päästötöntä ja pystymme myös vauhdittamaan fossiilisten päästöjen laskua edelleen, Mykkänen sanoo.
Päästövähennystahti ei ole kuitenkaan riittävä ilmastolain päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi.
Kokonaisuudessa hallituksella ei ole edessään helppoja ratkaisuja, mikäli ilmastotavoitteisiin halutaan päästä.
– Lyhyen aikavälin vaikutukset arjen kustannuksiin ovat hankalia monissa vaikuttavissa toimissa, Mykkänen sanoo.
Ministeri sanoo, että hallitus tähtää toimiin, jotka kiihdyttäisivät rakennemuutoksia pitkällä aikavälillä.
Ilmastopaneeli otti kantaa viime viikolla toteamalla, että ilmastotoimet ovat Suomen etu myös taloudellisessa mielessä, koska puuttuvien nieluyksiköiden tai päästökiintiöiden hankkiminen muilta EU:n jäsenmailta tuottaa suoria kustannuksia.
– Näillä varoilla olisi edullisempaa toteuttaa kustannustehokkaita päästövähennyksiä ja nieluja vahvistavia toimia kotimaassa, jolloin tulot ja toimeliaisuus jäävät Suomeen muiden EU-maiden sijaan, paneeli sanoi.