Ansaitut työeläkkeet nauttivat perustuslain suojaa
Ansaitun omaisuuden suoja on yksi keskeinen elementti demokraattisten valtioiden perustuslaissa, kuten myös EU:n perussopimuksissa. Kansandemokratioissa tällaista omaisuuden suojaa ei ole ja ansaittu omaisuus voidaan sosialisoida, kuten edesmenneessä Itä-Saksassa tehtiin.
Suomessa 3 500 euron kuukausipalkasta maksetaan työeläkemaksuja noin 854 euroa kuukaudessa. Korkoa korolle laskemalla tästä kertyy yli miljoonaa euroa 40 vuoden työuran jälkeen, jos rahaston keskimääräinen vuosituotto on 7 prosenttia ja inflaatio on 3 prosenttia.
Ikävä kyllä vain 16,7 prosenttia eläkemaksuista rahastoidaan, mutta siitäkin huolimatta työeläkeyhtiöiden rahat ovat riittäneet toistaiseksi hyvin eläkkeiden maksuun. Eli eläkeläiset ovat eläkkeensä itse ansainneet.
Eläkkeitä on kahdenlaisia: eläkeyhtiöiden maksamat työeläkkeet ja pienemmät valtion maksamat kansaneläkkeet. Työeläkkeiden leikkaukset eivät säästä valtion rahaa – sen sijaan ne pienentävät valtion ja kuntien verotuloja, koska työeläkkeistä maksetaan veroa enemmän kuin palkkatuloista.
Työeläkkeiden vuosittaiset korotukset ovat perinteisesti olleet pienempiä kuin palkkojen korotukset, koska vuoden1996 alusta siirryttiin ns. taitettuun indeksiin, jossa palkkojen muutosten vaikutus on vain 20 prosenttia ja hintojen muutosten vaikutus on 80 prosenttia. Tämä leikkuri pienentää eläkkeitä automaattisesti.
Nyt kahtena viime vuotena eläkkeet nousivat vähän enemmän kuin palkat, koska inflaatio oli poikkeuksellisen suuri. Tämä ohimenevä ilmiö ei ole kuitenkaan riittävä perustelu lisäleikkauksille.
Todellisia säästöjä saadaan aikaan nostamalla eläkeikää, kuten viime vuosina on tehty. Tällöinkin tulee ottaa huomioon, että työtehtävien kuluttavuudessa ja ihmisten jaksamisessa on suuria eroja.
Poliittisten puolueiden kannattaa myös muistaa eläkkeitä miettiessään, että eläkeläisiä on 1,6 miljoonaa ja he ovat parhaassa äänestysiässä.
Seniorit käyttävät runsaasti julkisia palveluja, joiden hintataso riippuu eläkkeen suuruudesta. Esimerkiksi palveluasumisen maksuina hyvinvointialueet laskuttavat asiakkaalta lähes koko eläkkeen. Jos eläkkeitä lasketaan, niin hyvinvointialueiden ja yksityisten palvelulaitosten tulot vähenevät samassa suhteessa.
Nykyiset eläkeläiset ovat ensin maksaneet omat opintonsa opintolainoilla ja kesätöillä. Tämän jälkeen he ovat veroillaan maksaneet tämän nykyisen aktiiviväestön opinto- ja asumistuet, vanhempainrahat sekä rakentaneet tämän yhteiskunnan sosiaaliset ja tekniset palvelut.
Nyt heidän pitäisi vielä tinkiä itse ansaituista eläkkeistään. Tämä ei kuulosta sukupolvien väliseltä tasa-arvolta.
Julkisen talouden leikkauskeskusteluissa on osin vajottu pikkulasten tasolle. Keskustellaan siitä, miten kakkua jaetaan, kun meidän pitäisi keskustella siitä, miten jaettavaa kakkua tehdään lisää. Elinvoimainen talouselämä ja teollisuus sekä lapset ovat hyvinvoinnin, sosiaaliturvan ja eläkkeiden perusta.
Suomessa talouselämän ja yritysten toimintaedellytyksiä on johdonmukaisesti ajettu alas viimeisten 15 vuoden aikana epärealististen työ- ja ympäristölainsäädännön sekä sosiaalitukien avulla. Naapurimaihin verrattuna Suomen bruttokansantuotteen kehitys on ollut erittäin murheellista seurattavaa.
Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden nimissä ei ole perusteltua turvata hyvää elintasoa niille työikäisille ja työkykyisille ihmisille, jotka eivät halua osallistua työllään tämän yhteiskunnan rakentamiseen. Sen sijaan meidän tulee turvata yhteiskunnan heikoimpien toimeentulo.
Tarvitsemme sellaisen sosiaaliturvajärjestelmän, jossa yhden luukun kautta arvioidaan asiakkaan elämäntilanne ja sosiaalitukien tarpeet, siten että asiakas voi olla varma siitä, että töiden tekeminen kannattaa aina.
Eläkeläisten eläkkeiden leikkaus ei tuo merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle, varsinkaan jos leikkaukset siirtävät heidät yhteiskunnan muiden tukien asiakkaiksi.
Antti Roine
Ulvila
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/