Kansanedustaja penää keinoja, että jokainen oppivelvollisuuden piiriin kuuluva nuori saataisiin kouluun
Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) kaipaa lisää keinoja siihen, miten oppivelvollisuusikään kuuluvat nuoret saadaan käymään koulua.
Mattila kertoo jättäneensä kirjallisen kysymyksen, miten huolehditaan siitä, että nuori sitoutuu osoitettuun opiskelupaikkaan.
Kansanedustajan mukaan osa nuorista on jo perusopetuksessa oppinut mallin, ettei koulua tarvitse käydä. Hän sanoo tiedotteessaan, että moniammatillisen asiantuntijaryhmän, oppilaan ja huoltajien kanssa käydyt keskustelut eivät tuota tulosta. Myös esimerkiksi lastensuojelu on Mattilan mukaan toisinaan voimaton.
– Nuoren siirtyessä toiselle asteelle hänelle on tehty opiskelusuunnitelma heti opintojen alussa. Siitä huolimatta nuori ei tule kouluun. Opettajilta saadun tiedon mukaan huoltajat vaikuttavat voimattomilta, ja joskus ilmenee, että he valitettavasti mahdollistavat poissaolon, Mattila summaa tiedotteessaan.
Mattila korostaa, että oppivelvollisuuden suorittamiseen on muitakin tapoja kuin pelkkä koulun penkillä istuminen tai sinne pakottaminen. Esimerkkeinä hän mainitsee koulutussopimuksen, oppisopimuksen tai tutkinnon osien suorittamisen.
Mattilan mukaan nykyisin on kuitenkin vaikea saada sellaista koulutussopimuspaikkaa, johon nuori sitoutuisi. Taustalla on oltava jokin opintoala, mutta usein paikallisissa toisen asteen ammatillisissa opiskelupaikoissa lähes kaikki opintolinjat ovat täynnä.
– Usein kuitenkin nämä nuoret, jotka eivät suostu tulemaan kouluun, eivät tiedä, mikä heitä kiinnostaa. He eivät osaa määritellä, miksi kouluun tuleminen on vaikeaa. TUVA ei korvaa entistä 10. luokkaa. TUVA-luokat ovat täynnä, ja opettajat toimivat siellä jaksamisen äärirajoilla, Mattila summaa.
Hän sanoo kantavansa huolta myös niistä peruskouluaan suorittavista oppilaista, jotka eivät ole saaneet peruskoulun päättötodistusta määräaikaan mennessä. Laissa määräaika on 18 vuotta, mutta Mattilan mukaan osa kunnista on linjannut ikärajan 17 vuoteen.
Mattila kertoo saaneensa opetusministeri Anna-Maja Henrikssonilta (r.) valitettavan vähän konkreettisia ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi.
Mattila kertoo Henrikssonin korostaneen, että oppivelvollisuuden laajentamisen aiheuttamat muutokset koulutuksen toteutuksessa, opetushenkilöstön toimintatavoissa ja asenteissa tapahtuvat hitaasti ja kouluun kiinnittymisen tukeminen on pitkäjänteistä työtä.