Hallitukselle hyvä ihminen on rikas ja menestynyt
Kansanedustaja Noora Fagerströmin (kok.) puheista nousi elokuussa kohu.
Mehufirmallaan miljoonaomaisuuden luonut tuore kansanedustaja sanoi Iltalehden haastattelussa, että menestyminen on asenteesta kiinni ja pienituloisilta leikkaaminen on oikein, koska hehän lusivat kotona. Menisivät töihin, Fagerström tylytti.
Hyvätuloisten veroetuja hän piti ansaittuina ja niin edelleen.
Kohu tietenkin paisui, kun Fagerstömin puoliso lähetti törkyviestejä kansanedustajan kommentteja arvostelleille.
Fagerstömiä ei kuitenkaan voi yksin syyttää möläytyksestään. Hän tuli vain uunituoreena poliitikkona sanoneeksi ääneen ajatuksen, joka on syvällä koko yhteiskunnassa.
Arvostamme valtavasti menestystä. Ajattelemme helposti, että menestys on kiinni yksilön erityislahjakkuudesta, ahkeruudesta ja positiivisesta asenteesta. Uskomme, että työtä uutterasti tekemällä kuka vain voi saavuttaa menestyksen taivaalta mitä vain.
Fagerströmin tarina sopii tähän ajatuskehään erinomaisesti. Hän ponnisti itähelsinkiläisestä alkoholistiperheestä miljonääriksi. Tarinan mukaan vain uskomalla unelmiinsa ja puskemalla valtavasti töitä.
Mutta onko asia sittenkään niin yksinkertainen?
Menestyjien ahkeruutta ei tietenkään käy kiistäminen. He ovat ponnistelleet varmasti paljon saavutustensa eteen.
Mutta ovatko he tehneet töitä uutterammin kuin muut? Eivätkö aamusta toiseen töihinsä heräävät sairaanhoitajat, opettajat, putkimiehet, kaivinkonekuskit ja siivoojat ole tarpeeksi ahkeria, kun työstä saatava palkka on vain keskitasoa tai paljon sen alle?
Eivätkö he usko riittävästi unelmiinsa? Tai ovatko heidän unelmansa talolainan maksusta tai lapsen toppavaatteiden hankinnasta liian laimeita?
Entä miten suhtaudumme heihin, ketkä tavoittelevat suuria ja tekevät töitä aamusta iltaan, mutta silti epäonnistuvat? Heitäkin on paljon. Menestyksen saavuttaminen kun on niin monesta tekijästä ja onnenkantamoisesta kiinni.
Onko sittenkin niin, että arvostamme työntekoa ja ahkeruutta vasta sitten, kun sillä menestyy, lyö rahoiksi ja saa some-suosiota? Sairaanhoitajan yövuorossa tai varastotyöntekijän hikipisaroissa ei ole mitään ihmeellistä.
Vähemmän puhumme myös menestyksen hinnasta. Onko menestys todella niin autuaallista, että sen alttarille kannattaa uhrata vapaa-aikansa, lähisuhteensa ja yöunensa?
Menestyjien korostaminen näkyy myös hallitusohjelmassa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puhuu mielellään työn tekemisen kannattavuudesta, mutta tosiasiassa hänen hallituksensa politiikka ei arvosta työn tekemistä sinänsä, vaan menestystä.
Hallitus keventää kyllä palkansaajien verotusta, mutta siitäkin hyötyvät eniten hyväpalkkaiset noin 14 000 euroa kuussa ansaitsevat.
Hallitus höllentää myös suurituloisten solidaarisuusveroa.
Varainsiirtoveron kevennys hyödyttää sekin keskituloisia, mutta kaikkein selvimmin niitä, jotka voivat ostaa kalleimpia asuntoja.
Samaan aikaan varainsiirtoverovapaus poistuu ensiasunnon ostajilta. Siis työuran alussa olevilta, usein varsin ahkerilta, säästäväisiltä ja unelmiin uskovilta ihmisiltä.
Hallituksen politiikassa hyvä ihminen on rikas ja menestynyt.