Männynjuurikääpä kipusi pohjoisemmaksi, kirjanpainajia aiempaa runsaammin – monimuotoisuus on metsien paras turva ilmaston muuttuessa
Sienten ja hyönteisten aiheuttamat tuhot Suomen puustossa ovat lisääntyneet kuumuuden ja kuivuuden myötä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) Metsätuhot vuonna 2022 -raportista ilmenee, että esimerkiksi kirjanpainajia havaittiin entistä enemmän Etelä-Suomen ohella pohjoisessa, ja samalla niiden tekemien tuhojen vuoksi tehdyt hakkuut lisääntyivät.
Suomen metsäkeskuksen keräämien ilmoitusten perusteella Suomen metsiä hakattiin kirjanpainajan vuoksi viime vuonna enemmän kuin koskaan tilastohistorian aikana.
Männynjuurikääpää ja sen aiheuttamia tuhoja tavattiin aiempaa pohjoisemmassa, ja samoin harvinaisempien tuholaisten aiheuttamat puustotuhot lisääntyivät. Harvemmin tavattuja tuholaisia ovat esimerkiksi havuparikas, okakaarnakuoriainen ja kuusentähtikirjaaja.
Luken raportti kattaa metsät, taimitarhat ja puisto- sekä pihapuut. Aineisto perustuu Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteydessä tehtyihin havaintoihin, tuholaisseurantaan sekä kansalaisten ja tutkijoiden havaintoihin.
VMI:n mukaan metsiköiden laatua heikentäviä tuhoja esiintyi viime vuonna 4,1 miljoonalla hehtaarilla eli yli viidesosalla puuntuotannon metsämaan pinta-alasta. Edellisvuoteen verrattuna tuhoja oli suhteellisesti noin viidennes vähemmän.
Mäntyjä kuoli viime vuonna erityisesti lounaisrannikolla, jossa okakaarnakuoriainen ja havuparikas esiintyivät. Niiden yhteisvaikutuksesta suurikin mänty kuolee nopeasti.
Luken mukaan kaksikon aiheuttamien tuhojen taustalla oli ennen kaikkea vuoden 2021 helle ja lämpö.
– Jos trendi lämpimistä ja kuivista kesistä jatkuu, kaarnakuoriaistuhot todennäköisesti lisääntyvät entisestään, sanoo Luken tutkija Tiina Ylioja tiedotteessa.
Havuparikas on Suomessa vasta havaittu tulokas. Luke kertoo sienen hyötyvän lämmöstä ja leutojen talvien mahdollisesti auttavan sitä leviämään. Yksittäisiä tuhotapauksia on havaittu Tampereen yläpuolella.
Luken metsäpatologian professori Jarkko Hantula sanoo tiedotteessa, että muualla Euroopassa nähtyjä suurtuhoja ei Suomen metsissä ole nähty.
– Huolimatta raportissa kuvatuista metsätuhoista suomalaismetsät ovat kokonaisuutena varsin terveitä: meille ei ole saapunut juuri lainkaan vierasperäisiä metsätauteja tai tuhohyönteisiä, eivätkä täällä luonnostaan esiintyvät metsäntuhoojat ole hyvän metsänhoidon ja viileämmän ilmaston ansiosta aiheuttaneet sellaisia suurtuhoja kuin monissa muissa Euroopan maissa, hän kertoo.
Luke muistuttaa, että lämpenevä ilmasto auttaa vieraslajien asettumista uusille alueille ja kasvattaa Suomessa jo elävistä tuholaisista aiheutuvia riskejä.
– Emme vielä tiedä, millä tavoin ilmastonmuutos tulee metsiämme haastamaan. Paras turva haasteita vastaan on pitää metsät monimuotoisina ja terveinä, tutkimuspäällikkö Markus Melin toteaa tiedotteessa.