Sipilä haluaa nostaa Suomen ilmastonmuutoksen torjunnan suurvallaksi
Suomesta pitää ryhtyä rakentamaan ilmastonmuutoksen torjunnan suurvaltaa, katsoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
– Uskon, että se on mahdollista, Säätytalolle 150 suomalaista vaikuttajaa ilmastoseminaariin kutsunut pääministeri arvioi avaussanoissaan.
Sipilän mukaan Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportin viesti on hyvin selvä: meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
– On aika toimia ja ratkaisun avaimet ovat – ainakin vielä – omissa käsissämme.
Sipilän mukaan tuleva EU-puheenjohtajakausi tarjoaa Suomelle mahdollisuuden ohjata keskustelua ja vaikuttaa EU:n raameihin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Pääministerin mielestä Suomi voisi toimia aktiivisesti, jotta hiilinieluilla olisi tulevaisuudessa markkinat.
– Haasteena on nyt hiilinielujen todentaminen ja hiilivarastojen pysyvyyden varmistaminen. Se edellyttää tarkkaa tietoa metsien kasvusta ja puustosta.
Sipilän mukaan Suomen kannattaa olla aktiivinen nielumarkkinoiden ideoinnissa, koska Suomessa pystytään jo nyt mittamaan laserkeilauksella mittaaman puusto puu puulta.
– Voisimme itse edetä lähivuosina niin, että asiaa pilotoitaisiin täällä Suomessa.
Sipilä sanoi tehneensä itse kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen ja sitoutuneen omassa työssään ja henkilökohtaisessa elämässään edistämään kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita.
– Tavoittelen myös hiilineutraaliutta omassa perheessäni vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi kulutusta täytyy vähentää, tuottaa itse uusiutuvaa energiaa ja istuttaa uutta metsää. Nämä toimenpiteet on tehty, metsä kasvaa pikku hiljaa.
Maailman johtaviin ilmastotieteilijöihin kuuluva akateemikko Markku Kulmala näki, että Suomelle on iso tilaisuus ottaa johtajuus ilmastonmuutoksen hillinnässä. Jos jotain saadaan onnistumaan Suomessa, se voidaan saadaan onnistumaan jossain muuallakin.
Kulmala muistutti, että ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan eri tieteenaloja ja kansainvälistä yhteistyötä koska yksityiskohtaisesti ei tiedetä, miten ilmasto muuttuu. Hiilidioksidin lisäksi tarvitaan tietoa muista kasvihuonekaasuista kuten metaaneista, typpioksiduleista ja aerosolihiukkasista.
– Suomen yksi vahvuus on, että meillä tehdään tätä yhdessä, eri tieteenalat toimivat yhdessä, hän totesi.
Polttoaine- ja energiayhtiö St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen korosti, että 1,5 asteen uralle on mahdotonta päästä pelkällä päästöjen vähentämisellä.
Anttosen mukaan EU:lla on politiikassaan täydellinen valuvika, kun se keskittyy vain omaan alueeseensa. Toimenpiteet pitää saada hänen mukaansa käyntiin myös muilla alueilla.
– EU:n päästöt ovat tällä hetkellä neljä gigatonnia, se on maailman päästöistä 10 prosenttia. Muilla alueilla päästöt kasvavat vajaan kymmenen vuoden aikana enemmän kuin EU päästää tänään tässä ja nyt. Eli vaikka vähennetään kaikki meidän päästöt nollaan, niin hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa, hän huomautti.
Anttonen sanoi itselleen olleen ”hirveän vaikea juttu” myös huomata, että biopolttoaineista ei ole minkäänlaiseksi ratkaisuksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vähentämisessä.
Biopolttoaineilla voidaan hänen mukaansa kuitata kestävällä tavalla vain puolet öljynkulutuksen kasvusta, joka viime vuonna oli 100 miljoonaa tonnia.
Anttosen mukaan maankäyttösektorin toimenpiteillä saadaan ilmakehään vähintään yhtä suuri vaikutus kuin päästöpuolella.
– Jos yhteyttävien kasvien määrässä tapahtuu 10 prosentin muutos ylös- tai alaspäin, niin se on vaikutuksiltaan suurempi kuin fossiilisen energian päästöt.
Anttosen mukaan fotosynteesin ja maankäytön puolella voidaan tehdä jo nyt paljon asioita ilman teknologiahaasteita. Esimerkiksi energiasektorilla taas ei ole vielä ratkaisuja tuuli- ja aurinkoenergian varastointiin teollisessa mittakaavassa, hän muistutti.