Sipilä: Yhteistyö uusi vaihtoehto -ryhmän kanssa oli luontevinta – hallituksen työhön ei tule katkosta
Suomi tarvitsee toimintakykyisen hallituksen ja sellainen meillä on, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi antaessaan eduskunnalle tiedonantoa hallituksen kokoonpanosta.
– Hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtui viime viikolla muutos, joka ei kuitenkaan vaikuttanut hallituksen kokoonpanoon eikä hallituksen ohjelmaan.
Sipilän mukaan käsillä ei ole perustuslaissa mainittu valtioneuvoston kokoonpanon merkittävä muutos. Sipilä myös totesi, että ennenaikaiset eduskuntavaalit ovat vain erittäin poikkeuksellisia tilanteita varten, jollaisesta ei nyt myöskään ole kysymys.
– Pääministerinä tehtäväni on varmistaa kaikissa eteen tulevissa tilanteissa myös hallituksen toiminta- ja päätöksentekokyky. Jos eduskunnan luottamus puuttuu, hallituksen on erottava, Sipilä linjaa.
Tiedonantoa ja eduskuntakeskustelua seuraa tiistainen luottamusäänestys.
Hallituksen parlamentaarisen pohjan muodostavat nyt keskustan eduskuntaryhmä, kokoomuksen eduskuntaryhmä ja uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä.
Sipilän mukaan parlamentaarisen pohjan muutos ei vaikuta strategiseen hallitusohjelmaan.
– Runsaan kahden vuoden hallitustaival ei ole muuttanut ajatuksiamme strategisesta hallitusohjelmastamme. Eikä tämä uusikaan vaihe muuta. Samoja asioita ja samoja tavoitteita haluamme edelleen ja niitä viemme vahvasti eteenpäin.
Sipilä kertasi tiedonannossaan viime viikon tapahtumat.
Perussuomalaisten puoluekokouksen päätösten jälkeen syntyi tilanne, jossa Sipilän arvion mukaan hallituksen toimintakyky oli uhattuna. Perussuomalaisen puolueen linja oli muuttunut.
Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kävivät ”selventävän keskustelun” perussuomalaisten uuden puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa.
Sipilä ja Orpo päätyivät ehdottamaan, ettei hallitusyhteistyö perussuomalaisen eduskuntaryhmän kanssa voi jatkua liian suureksi kasvaneiden arvoerojen vuoksi.
– Oli ilmeinen riski, ettei siltä pohjalta enää pystytä löytämään ratkaisuja eteen tuleviin asioihin. Erityisesti tämä riski liittyi EU-politiikkaan ja maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin. Hallitus on myös sitoutunut länsimaiseen demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja jakamattomaan ihmisarvoon.
Sipilä myös muistutti, että perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Halla-aho kertoi jäävänsä Brysseliin.
– On päivänselvää, että hallitusyhteistyön toimivuuden ja sitoutumisen kannalta puolueen puheenjohtajan on oltava tiiviisti mukana työskentelyssä. Katsoimme, että esitetty järjestely olisi myös heikentänyt käytännön toimintakykyä.
Ryhdyimme valmistelemaan hallituksen eroa ja uusia hallitusneuvotteluja, Sipilä kertasi.
– Neuvottelujen oli määrä alkaa tiistaina klo 18. Erilaisia vaihtoehtoja kaavailtiin. Kysymykset tiistain kokoukseen eduskuntaryhmille laadittiin.
– Tiedossani oli myös, että liikehdintä perussuomalaisten eduskuntaryhmässä kasvoi koko ajan, Sipilä sanoi.
Jos eduskunnan luottamus puuttuu, hallituksen on erottava.
Pääministeri Juha Sipilä
Lopulta tiistaina päivällä 20 edustajaa irtaantui perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja perusti uusi vaihtoehto -ryhmän. Kaikki perussuomalaisten eduskuntaryhmään ennen muutosta kuuluneet viisi ministeriä siirtyivät uuteen eduskuntaryhmään.
Sipilän mukaan ryhmä päätti tukea hallitusta ja sen ministeristöä sekä antoi takeet siitä, että arvopohja säilyy päätöksenteossa samana kuin aiemmin.
– Yhteistyö tämän ryhmän kanssa oli luontevinta. Hallitus jatkaisi entisellä ministeristöllä ja nykyisellä ohjelmallaan, eikä työhön tulisi katkosta.
Sain myös valtiosääntöoppineilta tulkinnan, että hallitus voi jatkaa toimintaansa, vaikka sen kannatuksen muodostuminen eduskunnassa on jonkin verran muuttunut, Sipilä totesi.
Hän kertoi päättäneensä Orpon kanssa esittää keskustan ja kokoomuksen eduskuntaryhmille hallitusyhteistyön jatkamista nykyisellä ministeristöllä ja nykyisellä ohjelmalla ilman muutoksia.
– Totesimme myös, että hallituksen eronpyyntöä ei tässä tilanteessa jätetä.
Keskustan ja kokoomuksen eduskuntaryhmät hyväksyivät puheenjohtajiensa ehdotukset myöhemmin tiistai-iltana.
Hallituksen tehtävä on löytää ratkaisut noin 10 miljardin euron kestävyysvajeeseen. Sipilä muistutti, että tästä urakasta on pääosin tehty linjaukset kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana.
Siplä katsoo, että tehdyn ratkaisun seurauksena hallituksella on nyt kaksi vuotta aikaa jatkaa hyvin alkanutta talouden tervehdyttämistä ja tehdä täysillä töitä talous- ja työllisyystavoitteisiin pääsemiseksi.