Syksyn palkkaneuvotteluissa mitataan oppimiskykyä
Suomen kansantalous on kääntynyt vihdoin kauan kaivattuun nousuun.
Talouden ennustelaitokset korottavat vuoron perään kasvuennusteitaan, työpaikkojen määrä lisääntyy, työttömien määrä vähenee ja kuluttajien luottamus talouteen on noussut ennätyksellisen vahvaksi.
Jos viime vuonna alkanut myönteinen kehitys jatkuu, Juha Sipilän hallitus saavuttaa kaksi vuotta sitten hyväksytyn ohjelmansa keskeiset tavoitteet. Niistä tärkein oli työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin vaalikauden aikana.
Politiikkaan kuuluu väittely siitä, kenen ansiota hyvät talousuutiset ovat.
Opposition mielestä talous on kääntynyt nousuun hallituksesta huolimatta.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman antoi äskettäin eduskunnassa jopa ymmärtää, että käänne olisi kaksi vuotta sitten työnsä sekasortoon lopettaneen edellisen hallituksen ansiota.
Kansainvälinen ympäristö ja talouden suhdanteet vaikuttavat tietenkin myös Suomen talouskehitykseen. Mutta kyllä Sipilän hallituksellakin on ansionsa käänteen aikaansaamisessa.
Sipilän hallitus pusersi viime vuonna kokoon kilpailukykysopimuksen, joka on kiistatta parantanut viennin kilpailukykyä ja vahvistanut luottamusta julkisen talouden kestävyyteen.
Kiky-sopimus on vaikuttanut monien merkittävien tilausten saamiseen ja investointipäätöksiin.
Myönteinen kehitys ei jatku kuitenkaan itsestään. Seuraava testi on edessä jo syksyllä, kun työmarkkinajärjestöt neuvottelevat seuraavista työehtosopimuksista.
Neuvottelut käydään nyt liittojen kesken. Elinkeinoelämän keskusliiton tunnettujen päätösten jälkeen keskitettyjä tulosopimuksia ei voida enää tehdä.
Kikyssä sovittiin kuitenkin uudenlaisesta palkkamallista, jossa viennin kilpailukyky määrittäisi yleisen palkankorotusvaran. Tästä Suomen mallista ei valitettavasti saatu aikaan kaikkien työmarkkinajärjestöjen hyväksymää ratkaisua.
Muodot ja julkilausumat eivät kuitenkaan ratkaise syksyn neuvottelujen tulosta.
Olennaista on, kykeneekö työmarkkinakenttä tekemään sellaisia sopimuksia, jotka vahvistavat edelleen Suomen kilpailukykyä ja varmistavat myönteisen talouskehityksen jatkumisen.
Selvää on, että sopimuksia ei synny ilman palkankorotuksia. Ne on vain osattava mitoittaa oikein.
Selvää on, että sopimuksia ei synny ilman palkankorotuksia. Ne on vain osattava mitoittaa oikein.
Itse asiassa nyt mitataan, onko Suomessa opittu mitään kymmenessä vuodessa.
Pitkään kestäneen taantuman siemenet kylvettiin nimittäin ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja käydyssä huutokaupassa, jossa kokoomus lupaili muhkeita palkankorotuksia sairaanhoitajille.
Loppu on historiaa, josta pitäisi ottaa opiksi.