Sipilän hallitus voi saavuttaa tavoitteensa
Taloudelliset tutkimuslaitokset ovat viime kuukausien aikana nostaneet ennusteitaan Suomen talouskasvusta.
Parhaat luvut on lyönyt pöytään eläkevakuuttaja Ilmarinen, joka ennusti viikko sitten kahden prosentin kasvua sekä tälle että ensi vuodelle.
Valtiovarainministeriö toi hallituksen puoliväliriiheen kaksi viikkoa sitten vielä hieman vaatimattomammat luvut.
Riihen päätökset ja arviot tehtiin näiden lukujen pohjalta.
Ennusteet ovat ennusteita, mutta nyt myös reaalitalouden luvut kertovat talouden vahvasta noususta.
Tällä viikolla on kerrottu, että vienti kasvoi alkuvuoden aikana peräti 17 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Talousuutisia ovat muutoinkin hallinneet aivan toisenlaiset otsikot kuin vielä vuosi sitten.
Uudenkaupungin autotehdas etsii uusia työntekijöitä massiivisella kampanjalla.
Turun telakka tarvitsee sekin työntekijöitä tekemään uusia loistoristeilijöitä.
Listaa voi jatkaa uutisilla metsäteollisuuden investoinneista ja vaateviennin noususta, kaivosteollisuuden vahvistumisesta ja matkailun ennätysvuodesta.
Taloudessa on kyse myös psykologiasta. Myönteiset uutiset näkyvät nyt myös kansalaisten ja yritysten odotuksissa.
Luottamus talouteen on selvästi vahvistunut viime kuukausien aikana.
Suomessa pääsee varmimmin talousviisaan maineeseen esittämällä mahdollisimman pessimistisiä ennusteita tulevasta.
Nyt on perusteita myös reippaalle optimismille.
Kannattaa muistaa, että ennustajat ovat takavuosina veikanneet väärin kumpaankin suuntaan.
Talouden pudotus on monesti ollut ennusteita jyrkempi, mutta myös nousun nopeus on monesti veikattu alakanttiin.
Jos nykyinen kehitys jatkuu ja voimistuu, talouden kasvu voi kiihtyä jopa yli kahden prosentin.
Näillä näkymin työllisyysaste voi hyvinkin nousta tällä vaalikaudella 72 prosenttiin, mikä on Juha Sipilän hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite.
Talouden kehityksellä on vahva vaikutus myös politiikkaan.
Näillä näkymin työllisyysaste voi hyvinkin nousta tällä vaalikaudella 72 prosenttiin, mikä on Juha Sipilän hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite.
Siihen päästäisiin jo kahden prosentin kasvulla.
Viime viikon eduskuntakeskustelussa SDP julisti vielä suureen ääneen, että hallitus ei tule saavuttamaan tavoitteitaan.
Tämä saattoi olla viimeinen kerta, kun sosiaalidemokraatit voivat tällaisia puheita pitää.
Politiikassa on totuttu siihen, että opposition mielestä huono talouskehitys on aina istuvan hallituksen syytä.
Tämä kuuluu opposition luontaisetuihin, vaikka mikään talousteoria ei oikein tuekaan sellaista ajatusta, että eilen nimitetty hallitus olisi tänään syyllinen huonoihin talouslukuihin.
Viime viikon keskustelussa SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman vei älyllisen epärehellisyyden jo aivan uudelle tasolle.
Hänen mukaan nykyinen hallitus peri talouden käänteen edelliseltä hallitukselta, jossa SDP oli vielä mukana.
Toisin sanoen Lindtman antoi ymmärtää, että viime kuukausien myönteiset talousuutiset ovat kaksi vuotta sitten työnsä lopettaneen hallituksen ansiota.
Lindtmanin puheesta voi todeta vain, että joku raja pitäisi sentään olla äänestäjien käsityskyvyn aliarvioimisellakin.