Häkämies haastaa Vapaavuoren aseman hallituksen pääkriitikkona
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies teki viikonvaihteessa useita poliittisia avauksia, joiden kärki kohdistui hallitukseen.
Puheenvuorot herättävät kysymyksen, haluaako EK ottaa näkyvämmän poliittisen roolin sen jälkeen kun järjestö luopui tulopolitiikan tekemisestä.
Häkämies arvioi lauantaina Helsingin Sanomien haastattelussa, että Juha Sipilän hallituksen vauhti ja kyky tehdä päätöksiä ovat hiipuneet.
Hän oli huolissaan erityisesti työllisyyttä parantavien päätösten etenemisestä kuten perhevapaauudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta.
MTV:n nettikolumnissa Häkämies paikallisti hallituksen heikentymisen jo syksyyn 2015, jolloin palkansaajajärjestöt kokosivat Helsingin rautatientorille suuren mielenosoituksen vastustamaan hallituksen pyrkimyksiä parantaa talouden kilpailukykyä.
Talous- ja sosiaalipolitiikan lisäksi Häkämies kantaa murhetta myös Suomen EU-politiikasta.
MTV:n nettikolumnissa hän vaati eduskuntavaalien aikaistamista tammikuulle, jotta uusi hallitus ehtisi saada työnsä käyntiin ennen kesälomia.
Näin uusi hallitus ehtisi vuonna 2019 valmistautua kunnolla heinäkuussa alkavaan Suomen EU-puheenjohtajakauteen.
Häkämiehen arvioita voi haastaa vahvoin asiaperustein.
Syksyn 2015 mielenosoitus ei taittanut terää hallituksen tavoitteelta parantaa Suomen kilpailukykyä.
Pääministeri Sipilän sitkeän työn tuloksena työmarkkinajärjestöt saivat lopulta aikaan kilpailukykysopimuksen, jonka vaikutusta voidaan nyt seurata kuukausi kuukaudelta paranevista talousluvuista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainsäädäntö on hallituksen osalta enää viimeistä palikkaa lukuun ottamatta valmis. Valinnanvapaudestakin saadaan varmasti toimiva ratkaisu lausuntokierroksen jälkeen.
Toki hallituksella on vielä paljon tehtävää, mutta huoli sen toimintakyvystä on aiheeton.
Onko kyse kokoomuksen tietoisesta kaksoistaktiikasta, jossa Häkämiestä nostetaan Jan Vapaavuoren rinnalle toisena kokoomustaustaisena hallituksen kriitikkona?
Häkämiehen puheenvuorot herättävät väistämättä kysymyksen, että mistäs nyt oikein tuulee?
Onko kyse kokoomuksen tietoisesta kaksoistaktiikasta, jossa Häkämiestä nostetaan Jan Vapaavuoren rinnalle toisena kokoomustaustaisena hallituksen kriitikkona?
Häkämiehen profiilin korotusta saattaa selittää myös se, että EK on hakemassa uutta roolia.
Järjestö on luopunut tulopoliittisten sopimusten tekemisestä, ja sen pitää nyt perustella uudella tavalla olemassaolon oikeutensa.
Yksi mahdollisuus on, että EK ottaa yhtä näkyvän roolin kokoomuksen taustavoimana kuin SAK:lla on SDP:n taustalla.
Keskustan kannalta EK:n kritiikissä on yksi hyvä puoli. Se on omiaan heikentämään vasemmisto-opposition luomaa mielikuvaa siitä, että Sipilän hallitus harjoittaisi liian oikeistolaista politiikkaa.