Kunta päättää valtuuston koosta – Keskusta varoittaa karhunpalveluksesta kansanvallalle
Kuntien päätöksillä valtuustojen koosta alkaa jo olla kiire, sillä valtuuston koko ratkaisee ensi kevään kuntavaalien ehdokasmäärän.
Uusi kuntalaki mahdollistaa valtuustojen koon pienentämisen, pitämisen samansuuruisena kuin aiemmin ja valtuustokoon suurentamisen.
Kunnilta odotetaan päätöksiä vuoden loppuun mennessä.
Keskustan linjana on ollut, että valtuuston koon radikaali pienentäminen on karhunpalvelus kansanvallalle.
– Jos määrä on kovin pieni, ja jos vielä lautakunnat ja muut toimielimet valitaan valtuutettujen joukosta, päättäjien joukko harvenee, keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen muistuttaa.
Pakarisen mukaan luottamushenkilöiden määrän raju pienentäminen rajaa potentiaalisten ehdokkaiden joukkoa merkittävästi.
– Mikäli luottamustehtävien hoitaminen alkaa olla vähintään puolipäivätoimista, entistä harvemmalla on mahdollisuus tulla mukaan.
Pakarinen muistuttaa luottamushenkilöjärjestelmän perusideasta: tuoda esille tavallisten ihmisten ja erilaisia näkemyksiä.
Kuntaliitosta lähtee marraskuussa kuntiin kysely valtuustojen koosta.
– Kyselyjä ehdokasmääristä on tullut, mutta kuntien päätöksistä olemme lehtitietojen varassa, erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen kuntaliitosta kertoo.
Ensi huhtikuussa pidettävissä kuntavaaleissa puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla voi olla ehdokkaita korkeintaan puolitoista kertaa niin paljon kuin valtuutettuja valitaan.
Lappilaisen Posion kunnan kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa, että valtuutettujen määrä putoaa neljällä eli 21:sta 17:een.
– Päätös oli yksimielinen. Kaikki ryhmät olivat samalla kannalla, keskustalainen valtuutettu ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Olavi Lehtiniemi kertoo.
Keskustalla on Posiolla jo pitkään ollut määräenemmistö. Keskustalaisia 21 valtuutetusta on 16.
Lehtiniemi kuvaa päätöstä helpoksi. Kuntien tehtävät muuttuvat eikä vähiten uuden soten myötä.
Ilman valtuuston päätöstä alle 3 500 asukkaan Posion valtuutettujen määrä olisi uuden kuntalain mukaan pudonnut 13:een.
Vuodesta 1973 kuntapolitiikka tehnyt Lehtiniemi on havainnut, että kuntapolitiikkaan on entistä vaikeampi saada ehdokkaita.
– Ihmisillä ei ole isoa hinkua eikä aikaa lähteä ehdokkaaksi, Lehtiniemi sanoo. Omaa ehdokkuuttaan ensi kevään vaaleissa hän vielä harkitsee.
Lehtiniemen kokemus on, että ”vieraan työssä” käyvältä esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtajuus ei onnistu. Lehtiniemellä on kokous lähes päivittäin.
Varsinaissuomalaisessa Kaarinan kaupungissa valtuuston koosta äänestettiin. Kokoomus ehdotti koon pienentämistä 43:een, mutta äänin 33–16 valtuutettujen määrä säilyy 51:ssa.
– Henki oli, ettei määrää pienennetä. Mennään entisellä ja katsotaan, mitä sote tuo tullessaan, keskustan valtuutettu Sanna Tähkämaa kertoo.
Tähkämaan mukaan kuntavaaliehdokkaiden saaminen ei ole sen vaikeampaa kuin ennenkään.
– Tunkuakaan ei ole, mutta ei tilanne ihan mahdoton ole.
Tähkämaa on toista kautta valtuutettuna, mutta on tehnyt kuntapolitiikkaa kohta 30 vuotta.
– Vaikutusvaltaa on ja vaikuttamaan pystyy, ehdokkaaksi asettuva Tähkämaa vakuuttaa.
Kuntaliiton selvityksen mukaan perusteella kaikkiaan 220 kunnassa (74 prosenttia kunnista) voitaisiin ottaa käyttöön nykyistä pienempi valtuustokoko ja 77 kunnassa (26 prosenttia) valtuutettujen vähimmäismäärä on sama kuin kunnan nykyinen valtuutettujen määrä.
Seuraavat kuntavaalit toimitetaan 9.4.2017. Uusien valtuustojen toimikausi alkaa 1.6.2017.