Valtion velka ylitti sata miljardia
Suomen valtion velkaantumista mittaava velkakello rikkoi torstaina 100 miljardin euron rajan. Velkakello.fi -sivustolla näkyvä mittari on teoreettinen, mutta sen viesti on valitettavan tosi.
Valtio ottaa jatkuvasti lisää velkaa selvitäkseen menoistaan. Pahinta on, että kyyti on kovaa. Vielä keväällä 2009 velka kuulosti kohtuullisemmalta. Se oli ”vain” 53 miljardia.
On kulunut kuusi ja puoli vuotta. Velan määrä on kohta kaksinkertainen.
Velkaa on otettava lisää siksi, että olemme rakentaneet liian laajan ja anteliaan julkisen talouden. Emme pysty tuloillamme rahoittamaan sitä.
Siinä taustaa säästöille ja leikkauksille.
Keskustelussa on pidettävä pää kylmänä. Säästöjä ja leikkauksia on tehtävä paljon. Jokaista säästöä tai veronkiristystä voi vastustaa hyvin perustein, mutta jos juutumme sellaiseen keskusteluun, olemme pääsemättömissä.
Sitä paitsi sadassa miljardissa ei ole läheskään kaikki julkinen velka. Kuntienkin vastuut kasvavat. Äveriäs Kauniainenkin joutuu ottamaan velkaa ensi vuonna.
Tämä vuosi eletään edellisen hallituksen budjetin mukaan. Ensi vuonna toteutetaan monia toimia, jotka hillitsevät velkaantumista. Toimet ovat kohtuullisia. Kohtuudesta kertoo, että ensi vuonnakin on otettava viisi miljardia lisää velkaa.
Tilannetta ei helpota, että uusia rahanreikiä – kuten turvapaikanhakijoiden vastaanotto – on syntynyt.
Pelkästään säästämällä ja verottamalla ei tasapainotuksessa onnistuta. Tarvitaan lisää työtä ja toimeliaisuutta. Uusia työpaikkoja voi syntyä vain yrityksiin. Siksi on tehtävä kaikki mahdollinen, että yritysten mahdollisuudet luoda uutta työtä paranevat.