Rehn esitti mielenkiintoisen arvion korkojen kehityksestä
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn esitti torstaina Arvopaperin Rahapäivä -tilaisuudessa mielenkiintoisen arvion korkojen kehityksestä. Rehn viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan niin sanottu luonnollinen korkotaso olisi asettunut nollan vaiheille kymmenen vuotta sitten alkaneen finanssikriisin jälkeen.
Taloustieteilijät tarkoittavat luonnollisella korolla sitä tasoa, johon korot asettuvat silloin kun hintakehitys on vakaata ja tuotantomahdollisuudet täydessä käytössä.
Tämä korkotaso ei ole vakio vaan riippuu monista tekijöistä, esimerkiksi inflaatio-odotuksista. Lisäksi siihen vaikuttaa se, miten paljon ihmiset säästävät. Myös se vaikuttaa, millaisia tuottoja on saatavissa sijoittamalla rahat pankkitilien sijasta reaalitalouden puolelle.
Rehn viittasi tutkimuksiin, joissa on arvioitu luonnollisen korkotason kehitystä finanssikriisin jälkeen. Se on tutkimusten mukaan painunut nollan tuntumaan ja joidenkin tutkimusten mukaan jopa negatiiviseksi.
Luonnollisen korkotason lasku johtuu tutkimusten mukaan työikäisen väestön sekä työn tuottavuuden kasvun hidastumisesta.
Matalien korkojen ajan jatkuminen on hyvä uutinen asuntovelallisille ja muille lainanottajille.
Ovatko korot sitten pysyvästi laskeneet nollan tuntumaan vai palaavatko ne jossain vaiheessa finanssikriisiä edeltävälle tasolle? Rehn oli vielä varovainen vastatessaan tähän kysymykseen. Tuleva korkokehitys riippuu hänen mukaansa muun muassa väestökehityksestä ja tuottavuuden kasvuvauhdista.
Jos luonnollinen korkotaso pysyy pidemmän aikaa nollan vaiheilla, se merkitsee kansalaisten näkökulmasta sekä hyviä että huonoja uutisia.
Matalien korkojen ajan jatkuminen on hyvä uutinen asuntovelallisille ja muille lainanottajille. Rehn varoittikin jo ylivelkaantumista, mihin matalat lainakorot voivat johtaa.
Säästäjille matalat korot ovat haaste. Rahaa ei kannata makuuttaa ainakaan pankkitileillä. Parempia tuottoja pitää etsiä muualta, esimerkiksi osakemarkkinoilta tai tuotannollisista investoinneista.
Pysyvästi matalien korkojen ajatus tuntuu oudolta ainakin siitä sukupolvesta, joka muistaa yli kymmenessä prosentissa huidelleet asuntolainojen korot 1980-luvulla.
Arviot korkotason kehityksestä ovat tärkeitä paitsi kansalaisille myös yrityksille ja talouspolitiikan päättäjille. Suomen tuotantokoneisto alkaa olla monilla aloilla jo täydessä käytössä, ja kasvun jatkuminen edellyttäisi uusia investointeja.
Rehnin viesti oli tässäkin suhteessa tärkeä. Hän ei nähnyt merkkejä samanlaisesta ylikuumenemisesta kuin ennen finanssikriisiä. Nyt kannattaa siis investoida.