Ympäristöministeri Tiilikainen sorvaa ilmastosopua Puolan Katowicessa: "Varmaan aika kalkkiviivoille mennään"
Puolan Katowicessa loppusuoralla olevasta YK:n ilmastokokouksesta pitäisi syntyä säännöt, joilla Pariisin ilmastosopimuksen tavoite saavutetaan.
Jo reilut kaksi vuotta voimassa olleella ilmastosopimuksella maapallon lämpeneminen pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, mutta kauniin kirjauksen tueksi tarvitaan maita sitova sääntökirja.
Tällä hetkellä tunnelma kokouksen tulosten suhteen on odottava, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoo puhelimitse Suomenmaalle.
– Uskon, että sääntökirja vielä valmistuu, vaikka aika alkaa nyt käydä vähiin. Mutta vielä on uskoa, että homma saadaan pakettiin, ministeri toteaa.
Sääntökirjan syntyminen on tärkeää, koska ilman sitä Pariisin sopimuksen tavoite ei ole uskottava.
– Nyt annetut lupaukset, joihin maat ovat sitoutuneet, ovat pikemminkin kolmen asteen lämpenemisessä. Ne eivät riitä [rajoittamaan lämpenemistä] edes kahteen, saati puoleentoista asteeseen, Tiilikainen muistuttaa.
Neuvotteluja Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä käydään nyt valikoitujen ministerien johdolla.
Tiilikainen johtaa ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitteleviä neuvotteluja yhdessä Gambian ympäristö-, ilmasto- ja luonnonvaraministerin Lamin Dibban kanssa.
Vetovastuu on kunniatehtävä, mutta neuvottelut eivät ole helpot, koska niihin liittyy haasteellisia rahoituskysymyksiä. Tiilikainen kuitenkin uskoo, että hän saa kollegansa kanssa oman osionsa tehtyä.
– Tässä on nyt pari päivää pidetty tiiviisti neuvonpitoja eri maaryhmien kanssa. Itselläni on usko, että sääntökirja ei jää tästä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta kiinni.
– Siinä yksi oleellinen kysymys on tietysti se, että onko kaikkein haavoittuvimmille maille tarjota tulevaisuudessa sekä tiedollista että taloudellista apua.
Tiilikainen kertoo, että ilmastotoimien rahoitus on kokonaisuus, jota toinen ministeripari vetää, mutta sillä on yhtymäkohtia myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
2. joulukuuta alkaneen ilmastokokouksen on määrä päättyä perjantaina, mutta neuvottelut saattavat venyä lauantaillekin.
– Jokainen työ vie sille varatun ajan, varmaan aika kalkkiviivoille mennään. Katsotaan nyt, milloin on valmista, Tiilikainen sanoo.
Suomen rooli Puolan ilmastoneuvotteluissa on Tiilikaisen mukaan suuri.
– Ei pienellä maalla tämän isompaa roolia voi olla.
Tiilikaisen lisäksi näkyvää työtä tekee Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia, joka vetää ilmastotoimien kunnianhimon nostamiseen ja ilmastorahoitukseen liittyviä virkamiesryhmiä.
– Tästä joukosta voi olla ylpeä. Suomen porukka tekee töitä suurella sydämellä eri työryhmissä. Suomalaiseen asiantuntemukseen ja viileyteen on totuttu luottamaan – siihen, että menemme asia edellä tiukoissakin paikoissa, Tiilikainen kertoo.
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n lokakuinen raportti varoitti, että jo kahden asteen lämpeneminen aiheuttaa huomattavasti enemmän vahinkoa maapallolle puoleentoista asteeseen verrattuna.
Tiilikainen luonnehtii raporttia viestiksi, joka kertoo maailmalle, että ilmastotoimia tarvitaan enemmän ja nopeammin.
Ympäristöministeri toivoo, että mahdollisimman moni maa päivittäisi kansallisia tavoitteitaan parin vuoden sisään, ”jotta päästäisiin lähemmäksi kahden asteen polkua ja sitten vielä puoleentoista tähdäten”.
– Toivon mukaan IPCC:n raportti pistää maihin vipinää, ja näkyy vuoden, parin sisällä entistä kunnianhimoisempia sitoumuksina eri mailla, Tiilikainen sanoo.
Puolan kokouksessa on väitelty myös siitä, onko IPCC:n raportti ylipäätään paikkansa pitävä. Yhdysvallat on ollut yksi kriitikoista.
Tiilikainen kuitenkin kokee, että raporttiin suhtaudutaan kokouksessa yleisesti ottaen vakavasti.
– Kyllä se tosissaan otetaan. Muutamia maita voi olla, jotka poliittisista syistä haluavat vähätellä sitä tai kieltää sen, mutta kyllä se vakavasti otetaan kaiken kaikkiaan.
Tiilikainen myöntää, että maapallon lämpötilan nousun rajoittaminen alle kahteen asteeseen on hyvin vaativa tehtävä.
– Mutta sitä varten kai tässä töitä eri puolilla maailmaa tehdään, että maiden kansalaisten elinolot olisivat edes jotenkin siedettävät tulevaisuudessa.
Kansalaisjärjestöt ovat epäilleet, että ilmastokokouksen epävirallinen teema on kivihiili. Kokous järjestetään hiilikaivosalueella Puolassa.
Tiilikainen ei allekirjoita näkemystä, jonka mukaan Puola toimisi ilmastoneuvotteluiden jarruna.
– Kyllä Puola tähtää siihen, että tästä kokouksesta saadaan Pariisin sääntökirja valmiiksi. Eikö se ole yleensä niin, että isäntämaat ovat ylpeitä, jos kokouksesta on jotain hyvää kerrottavaa, Tiilikainen toteaa.